Iso osa Puolustusvoimien rakennuksista on käyttöikänsä päässä. Nato-velvoitteet vaativat lisärakentamista. Valtio saattaa investoida puolustuskiinteistöihin peräti kaksi miljardia euroa seuraavan neljän vuoden aikana. Se piristää nuupahtanutta rakentamista.

Porin prikaatin Säkylän varuskunnan urheilukentällä on meneillään harjoitus raikkaassa ulkoilmassa. Varusmiehet eivät pääse viereiseen kuntotaloon, koska se on tyhjennetty ja aidatun alueen sisällä rakennustyöntekijät valmistelevat laajaa remonttia.

Vuonna 1966 valmistunut, arkkitehti Osmo Lapon suunnittelema betoninen kuntotalo peruskorjataan lattiasta kattoon. Remontti tehdään Museoviraston ohjauksessa, koska rakennus on suojeltu.

Vastikään päättyneen kilpailutuksen hinnaksi tuli 14 miljoonaa euroa. Peruskor­jaus kestää reilu puolitoista vuotta ja sen ajan varusmiehet liikkuvat ulkona ja väistötiloissa.

Hankkeen rakennuttajapäällikkö Juho Antikainen ja kiinteistöpäällikkö Jaakko Latvajärvi ojentavat liivin, kypärän ja suojalasit, koska näin säännöt työmaalla edellyttävät.

Heidän työnantajansa Puolustuskiinteistöt on valtionyhtiö Senaatti-kiinteistöjen tytärliikelaitos. Se huolehtii Puolustusvoi­mien kiinteistöistä.

”Mennäänpä kierrokselle”, miehet tuumaavat.

1960-luvun betonisen varuskunta-alueen arkkitehtuuria voi kuvailla karuksi, käytännölliseksi ja ajattomaksi. Uudistustyössä korjataan rakennuksen betonirakenteet ja julkisivu. Myös käyttöikänsä päähän tullut talotekniikka tuodaan 2020-luvulle.

Varusmiehille rakennetaan lisää kuntoilutiloja ja korjataan iso uima-allas. Saunan lämmitysjärjestelmäkin uusitaan.

”Saunaa on lämmitetty öljyllä. Sitä on kulunut vuodessa noin 15 000 litraa”, kiinteistöpäällikkö Latvajärvi sanoo.

Öljymäärällä lämmittäisi vuoden aikana ainakin viisi omakotitaloa.

Valtion rakennusinvestoinnit nousivat viime vuonna ennätystasolle, ja rakentaminen kiihtyy vuosikymmenen loppua kohti.

Investoinnit kohdistuivat erityisesti Puolustusvoimien ja muiden turvallisuusviranomaisten tiloihin. Viime vuoden aikana rakentamiseen käytettiin Senaatti-konsernissa 763 miljoonaa euroa, josta puolustuskiinteistöihin liki puolet.

Senaatin vuosiraportissa mainitaan, että puolustuskiinteistöihin kohdistuvat satsaukset kasvavat seuraavan neljän vuoden aikana jopa 1,65 miljardiin euroon.

Puolustuskiinteistöjen toimitusjohtaja Matias Warstan mukaan rahamäärä voi nousta jopa kahteen miljardiin euroon.

Poliittista tukea on, sillä pääministeri Petteri Orpon (kok) hallitus on päättänyt nostaa puolustusbudjettia useilla miljardeilla euroilla.

Miljardipanostuksilla varuskuntien rakennuskanta on määrä uusia ja rakentaa Nato-velvoitteiden mukaiset tilat F-35-hävittäjille. Tarkoituksena on myös vahvistaa tärkeitä suojatiloja, joita käytetään tiedustelun, valvonnan ja johtokeskusten toimintaan.

Yleensä suojatilat louhitaan kallion sisälle, mikä nostaa niiden rakennuskustannuksia. Suojatilojen pitäisi kestää muun muassa paineaaltoja ja taistelukaasuja.

Toimitusjohtaja Warstan mukaan suojatiloja on Suomessa ”aika paljon”. Tarkat määrät ovat salaista tietoa.

Myös varasto- ja korjaustilaa rakennetaan lisää. Lisäksi räjähteille täytyy olla turvalliset, laajemmat tilat.

”Puolustushallinnon investoinnit kiinteistöihin olivat........

© Suomen Kuvalehti