|
Suomen Kuvalehti |
Isku toi sodan Yhdysvaltojen alueelle. Viranomaiset varoittavat lisähyökkäyksistä.
Osma Aarnoksen Valvomo 4/pp ei ole hassumpi esikoinen, Herman Raivio kirjoittaa arviossaan.
Kaikki suomalaiset rikostapaukset eivät ole koulusurma, kirjoittaa Aurora Rämö.
Konservatiiviset ajatuspajat ja haluavat romuttaa liberaalin Euroopan. Suunnitelmalle on tilausta.
Maanlaajuinen sähkökatko katkaisisi viranomaisten yhteydenpidon tunneissa.
SK kertoi maaliskuussa 2020, kuinka koronavirus tuli Suomeen ja kuinka se pysäytetään.
Vuodenvaihteessa voimaan tullut lakimuutos näkyy erityisesti myynnin ja markkinoinnin tehtävissä.
Kuolema on aihe, josta ei jutustella kahvihuoneessa, vaikka ehkä pitäisi, kirjoittaa Iida Turpeinen.
Jarkko Volanen ehti miettiä, oliko kirjoittanut täysin mitättömän kirjan. Sitten tuli Finlandia-ehdokkuus.
Sotalapsia auttava Help(2)-albumi on hyvällä asialla, vaikka taso vaihtelee, Tero Alanko kirjoittaa.
Teatteri Jurkan Myrsky on yleisö- ja arvostelumenestys.
Kokosimme politiikan viikon kiinnostavimmat käänteet. Mitä kulisseissa puhutaan ja mitä kuplii pinnan alla?
Palstalla julkaisemme lukijoidemme löytämiä osumia ja huteja mediasta.
Melun ja päästöjen vähentäminen hyödyttäisi kauppaa ja valaita.
Plastiikkakirurgi ja professori Virve Koljonen haluaa oikoa alaansa liittyviä uskomuksia.
JP Ahosen värityskirja saa Ateneumin klassikot rokkaamaan, Matti Komulainen kirjoittaa arviossaan.
Belgialaisen Kasper Bosmansin taide noudattaa toismaailmallista logiikkaa, Helen Korpak kirjoittaa.
Mikael Kasurinen luotsaa satojen miljoonien arvoista Control-pelifranchisea.
Trumpin johdonmukaisin linja ulkopolitiikassa on Putinin myötäily. Iranin sota tarjosi jälleen esimerkin tästä.
Aloitimme piilosanat vuonna 1975. Huippulaatijoiden piilosanat ovat edelleen tapaus kerran viikossa!
Kuvaristikossamme on tähditys 1–3. Helpoimmatkin ovat rikasta kieltä, joten ratkonta on aina elämys.
Monika Fagerholmin mielestä kenelläkään ei näinä aikoina ole varaa olla epäpoliittinen.
Milja Viita teki levollisen elokuvan, koska pelkäsi myrskyistä aikaa.
Erimielisyys ydinaseita koskevasta lainsäädännöstä on vahingollista, kirjoittaa Matti Kalliokoski.
Vaurastumisen konsti ja suurta kitinää.
Kaupan ja juomateollisuuden edustajien mukaan uusi EU-asetus on Suomelle järjetön.
Valtava savupatsas nousi Teheranissa 8. maaliskuuta, kun Yhdysvallat ja Israel pommittivat Iranin öljyvarastoja. Iran on tehnyt useita vastaiskuja...
Suojelupoliisin mukaan Venäjä ei ole ollut Itämeren kaapelirikkojen takana.
Tutkijat pitää saada enemmän mukaan julkiseen keskusteluun. Sillä on merkitystä, kenen ääni mediassa kuuluu.
Kiina on Iranin merkittävin tukija, mutta sodan sytyttyä tuki on ollut vain sanallista.
Tanskalaiset pääsevät näyttämään, mitä mieltä ovat Euroopan ja Yhdysvaltojen muuttuneesta suhteesta.
Olivier Assayasin elokuva katsoo Venäjän lähihistoriaa Putinin neuvonantajan näkökulmasta.
Ukrainalaisten kokemus iranilaisten droonien torjunnasta on Yhdysvalloille ja Persianlahden maille arvokasta.
Perinteisten konservatiivien pitää oppia taistelemaan populistien kanssa oikeiston johtajuudesta.
Jospa VM:n Mika Niemelä saisi vielä yllättyä positiivisesti, pakinoi Robert Sundman.
Operaatioiden mahtipontiset nimet eivät ole amerikkalaista keksintöä. Niillä on juuret antiikissa.
Cambridgeen sijoittuva fantasiaromaani ei ole kovin maaginen, Taru Torikka kirjoittaa arviossaan.
Asiantuntijan mielestä Yhdysvallat olisi toiminut toisin, jos Intian tilalla olisikin ollut Kiina.
Iranin ei kannata pitää Hormuzinsalmea suljettuna kovin pitkiä aikoja kerrallaan.
Suomalaisten kielitaidon kaventuminen on koulutuspoliittisten päätösten seuraus.
Heikki Pursiainen luokitteli Ylen kolumnit oikeistolaisiin, vasemmistolaisiin ja neutraaleihin.
Lynne Ramsayn Die My Love on pelottavan hyvä elokuva, Kalle Kinnunen kirjoittaa arviossaan.
Vielä on ennenaikaista sanoa, syntyykö Yhdysvaltoihin Trumpin valtionmedia.
Elinkeinoelämä sai läpi pitkän listan tavoitteitaan Orpon hallituksen ohjelmaan. Jos seuraava pääministeri on demari, kenties on...
Nykyaikana yleisön pitää pakahtua tai vihata. Ajattelu ja analyysi käy huonommin kaupaksi.
Arktisen kansan jäljillä on vaikuttava historiikki, joka menee välillä uhriutumisen puolelle, Outi Hytönen kirjoittaa arviossaan.
Enää ei ole paikkaa, jonne merinisäkkäät pääsevät suojaan ihmisperäiseltä melulta, sanoo tutkija.
Ian McEwanin Mitä voimme tietää -kirjaa voi lukea varoituksena. Romaani tarkastelee meidän aikaamme vuoden 2119 näkökulmasta.
Kokosimme politiikan viikon kiinnostavimmat käänteet. Mitä kuplii pinnan alla ja mikä jäi vähemmälle huomiolle?
Oscar-ehdokas Jafar Panahi tekee palkitut elokuvansa salassa Iranin hallinnolta. Kuinka se onnistuu?