On yksi puheenaihe, josta suomalaiset eivät vaikene: sähkö ja tarkemmin sähköenergia ja sähkönsiirto.

Viimeksi mainittu nousi esille, kun työeläkeyhtiö Ilmarinen teki satojen miljoonien euron voiton, kun se myi kantaverkkoyhtiö Fingridin osakkeet valtiolle ja OP-Pohjolalle. Tämän päälle Fingrid ehti maksaa omistajilleen osinkoa pelkästään vuosien 2015–2024 aikana liki 1,3 miljardia euroa.

Kantaverkkoyhtiö Fingridistä on tehty tulonsiirtoautomaatti pääomasijoittajille, vaikka valtion edustajat muuta lupasivat, kun Fortum ja Pohjolan Voima pakotettiin myymään EU-direktiivin nojalla osuutensa Fingridistä vuoden 2011 alussa.

Hinnat niin tapissa kuin viranomainen sallii

Entisille pääomistajille kantaverkon siirtohinnoittelun tärkein aspekti oli pitää hinta mahdollisimman edullisena, mutta Fingrid samalla tehokkaana. Se oli yhtiöiden etu, mutta samalla kaikkien muidenkin sähkönkäyttäjien etu. Mihin tämä viisaus on kadonnut?

Fingrid ei ole pörssiyhtiö, vaan tärkeä osa Suomen sähköinfrastruktuuria ja huoltovarmuutta.

Nyt Fingridin hinnat ovat olleet pitkään niin tapissa kuin Energiavirasto vain sallii. Fingridiä omistavien pankkien ja vakuutusyhtiöiden roolin toki ymmärtää. Lähes riskitön luonnollinen monopoli on monen sijoittajan märkä unelma, vaikka monopoleja valvova viranomainen yrittäisikin tuottoja toppuutella.

Valtion roolina pitäisi kuitenkin olla jarruttamassa tätä unelmaa. Runsas osinkovirta näyttää olleen liikaa Fingridin päätehtävään nähden. Fingrid on toki investoinut vuosien aikana reippaasti kantaverkon parantamiseen, mutta ei tarpeeseen nähden silti riittävästi.

Valtio ei päästä konkurssiin

Kun osinkoja on maksettu reippaasti ulos, yhtiön velkalaari on vähintään samassa suhteessa täyttynyt. Samalla omavaraisuus on pudonnut välttävän ja heikon rajamaille. Tuloa monopolilla toki syntyy, mutta pitäisikö yhtiön hallituksen viimein pohtia maltillisempaa osinkovirtaa, vaikka valtio ei Fingridiä konkurssiin koskaan päästäkään.

Fingrid valmistautuu kantaverkon uudessa 5,2 miljardin investointisuunnitelmassaan sähkönkulutuksen kaksinkertaistumiseen. Taseongelmasta kertoo se, että Petteri Orpon (kok) hallitus varautui jo viime kevään puoliväliriihessä pääomittamaan Fingridiä tarvittaessa.

Valtiovarainministeriön ylijohtaja Anu Nousiainen toteaa, että valtiolla ei ole tällä hetkellä valmisteilla yhtiön pääomittamista, koska Fingridin hallitus ei ole sitä pyytänyt. Asia näyttää siis olevan vain pyytämistä vailla valmis.

© Uusi Suomi