Arka kysymys hoitajien palkoista

Valtiovarainministeriö haluaa puuttua hyvinvointialueiden palkankorotuksiin. Se olisi keino suitsia valtion menoja.

Eläkeiän nostamista, kotihoidontuen lakkauttamista ja hyvinvointialueiden määrän vähentämistä – muun muassa näitä toimia valtiovarainministeriö ehdottaa keskiviikkona julkaistussa virkapuheenvuorossaan.

Puheenvuoron tavoitteena on tarjota ”konkreettisia ratkaisuvaihtoehtoja” tulevan vaalikauden haasteisiin. Näkökulma on erityisesti julkisen talouden tilan kohentamisessa.

Vähemmälle huomiolle keskiviikkona jäi, että osana ratkaisua ministeriö olisi valmis kajoamaan myös hyvinvointialueilla työskentelevien palkankorotuksiin.

Virkapuheenvuoroon on kirjattu, että ”tulevalla hallituskaudella” Suomessa olisi ”tarkasteltava valtion mahdollisuuksia vaikuttaa hyvinvointialueiden henkilöstökustannusten kasvuun”.

”Hallitusohjelmassa tulee linjata, millä tavoin valtion vaikutusmahdollisuuksia hyvinvointialuealan sopimustoimintaan vahvistetaan ottaen huomioon, että hyvinvointialueiden rahoitus perustuu pääosin valtion rahoitukseen”, ministeriö kehottaa.

Ehdotus on lukujen valossa ymmärrettävä ja poliittisesti tulenarka. Aloitetaan ensin luvuista.

Kun poliitikot etsivät erilaisia säästöjä seuraavalle hallituskaudelle, he kiinnittävät huomiota erityisesti isoihin menoeriin. Hyvinvointialueita rahoitetaan ensi vuonna noin 27,5 miljardilla eurolla, mikä on lähes kolmasosa kaikista budjetin määrärahoista. Summaa tarkistetaan vuosittain indeksillä, mikä huomioi paitsi hoidontarpeen myös kustannusten ja palkkojen kehityksen.

Esimerkiksi kokoomus on jo esittänyt, että hyvinvointialueiden rahoitusta ”uudistettaisiin” seuraavalla hallituskaudella. Tavoitteena on käytännössä pienentää tehtäviä korotuksia. Samalla puolue ehdottaa hyvinvointialueiden määrän vähentämistä sekä esimerkiksi ”vähähyötyisistä” hoidoista luopumista.

Palkkoihin kokoomus ei ottanut kantaa, mutta jokainen poliitikko tietää, että myös niistä hyvinvointialueiden rahankäytössä on kysymys. Alueiden henkilöstömenot ovat Kunta- ja hyvinvointialuetyönantajien (KT) mukaan noin 15,4 miljardia euroa tänä vuonna.

Eduskunnan valtiovarainvaliokunta selvitti huhtikuussa 2024 oma-aloitteisesti........

© Suomen Kuvalehti