Kirjasto: Katso kuvakooste 50 vuotta täyttävästä Porin sinisestä maamerkistä

MAINOS: Tilaa Satakunnan Kansa Länsi-Suomi 1 €/kk.

Äänekkäät potilaat ylihoidetaan, hiljaa kärsivät jäävät ilman

Ylidiagnostiikka vie resurssit niiltä, jotka todella tarvitsevat hoitoa.

Kävin gastroskopiassa eli vatsalaukun tähystyksessä. Toimenpide on kammottava ja siksi halusin siihen nopeasti eli omalla kustannuksella.

”934,10 euroa”, sanoi asiakaspalvelun työntekijä maksaessani laskua.

Nielaisin äänekkäästi tähystyksestä aralla kurkullani ja kysyin, mistä ihmeestä tuo summa koostuu. Kuulemma toimenpidehuoneesta, lääkäristä, sairaanhoitajasta, koepaloista, kantamaksusta, toimistomaksusta...

Pyörittelin silmiäni ja maksoin laskun. Omapahan oli valintani.

Oireeni eivät olisi vaatineet nopeaa reagointia. Olisin voinut odottaa.

Kuulun siihen laajenevaan suomalaisten ryhmään, joka hakeutuu erilaisiin tutkimuksiin herkemmin kuin toiset. Terveydenhuolto puolestaan etsii sairauksia yhä varhaisemmassa vaiheessa.

Satakunnan hyvinvointialueen vastuualuejohtajan Simo Rehusen mukaan samalla yleistyy ilmiö, jossa asiakas saa diagnoosin vaivasta, joka ei tosiasiassa vaatisi hoitoa.

Rehunen kirjoittaa Satakunnan hyvinvointialueen verkkosivuilla artikkelissaan, että tarpeeton diagnoosi voi käynnistää tutkimusten ja hoitojen ketjun. Se ei tuo terveyshyötyä, mutta vie aikaa ja resurssia niiltä, jotka todella tarvitsevat hoitoa.

Samasta aiheesta kirjoittaa Helsingin yliopiston ortopedian ja traumatologian professori Teppo Järvinen mielipidekirjoituksessaan (HS 2.9.)

Järvisen mukaan terveydenhuollossa vannotaan tutkimuksen ja näytön nimeen. Esimerkiksi polven nivelkierukan ja olkapään ahtausoireyhtymän tähystysleikkaukset olivat yleisiä 2000-luvun alussa. Myöhemmät tutkimukset osoittivat ne........

© Satakunnan Kansa