Pääministeri Petteri Orpo lupaili suomalaisille talouskasvua. Nyt kun sitä viimein saadaan, kokoomuksen kannatus on kääntynyt laskuun.

On syyskuu, ja pääministeri Petteri Orpo (kok) haluaa puhua talouskasvusta. Taas. Hän istuu työhuoneessaan valtioneuvoston kansliassa ja sanoo:

”Nyt näyttää siltä, että suunta on oikeasti kääntynyt.”

Tämä on tapahtunut ennenkin. Vuosi sitten Orpo lupaili suomalaisille talouskasvua Suomen Kuvalehdessä. Hän näki siitä jo merkkejä ilmassa.

Samaan aikaan ennustajat olivat pessimistisempiä. Puhuttiin, että Suomi lipsuu taantumaan. Taloutta vaivaa tuntematon jarru, sanottiin. Kasvuennusteita tarkistettiin alas-, ei ylöspäin.

Vuosi vaihtui ja tuli kevät. Ennusteet alkoivat näyttää paremmilta. Vaikutti siltä, että kasvu oli sittenkin käynnistynyt.

Kokoomuksen puoluekokouksessa kesäkuussa puhunut Orpo oli voitonriemuinen. Talous kasvaa, teollisuustuotanto kasvaa, tilauskirjat täyttyvät.

”Minua on jopa pilkattu optimismista. On kutsuttu ’yksinäiseksi optimistiksi’. Kannan ylpeydellä tätä nimikettä”, Orpo sanoi puheessaan.

Ja uudelleen elokuussa, puolueen ministeriryhmän kesäkokouksessa:

”Suomen Kuvalehti tituleerasi minua vuosi sitten ’yksinäiseksi optimistiksi’, kun olin ’ainoa’, joka näki taloudessa hyviä merkkejä. Nyt Suomen talouden kasvu on Euroopan kärkeä.”

Kansi oli selvästi jäänyt Orpon ja kokoomuslaisten mieliin – niin usein siitä haluttiin puhua.

Pian elokuisen puheen jälkeen pääministerin esikunnasta otettiinkin yhteyttä. Optimisti haluaisi antaa vuosipäivähaastattelun.

Haastattelupäivän uutiset ovat Orpon viestille suotuisia.

Valtiovarainministeriö on juuri julkaissut tuoreen ennusteensa. Suomen talouden kasvu on ollut odotettua nopeampaa, ja kasvun arvioidaan jatkuvan koko ennustejakson ajan. 1,6 prosenttia tänä vuonna ja 1,8 prosenttia ensi vuonna.

Hidas kasvu on ollut käynnissä itse asiassa jo parin vuoden ajan, selvisi kesällä. Kun Tilastokeskus tarkisti juhannuksen korvilla viime vuosien kasvulukuja, etumerkit vaihtuivat. Talous ei supistunutkaan viime vuonna vaan kasvoi.

Valtiovarainministeriön virkamiehet heittäytyivät jopa runollisiksi ennustekatsauksen esipuheessa. Samuel Beckettin klassikkonäytelmässä Huomenna hän tulee odotetaan Godota, joka ei koskaan saavu.

”Odotimme, että huomenna hän tulee, mutta hän tulikin jo eilen”, virkamiehet kirjoittivat.

Muiden ennustelaitosten viestit ovat olleet samansuuntaisia. Suomen talouskasvu on voimistunut ja kasvu jatkuu ennustejaksolla aiempia vuosia selkeästi ripeämpänä, arvioi Suomen Pankki.

Suomen taloutta vetää ylöspäin viennin suotuisa kehitys teknologia- ja kemianteollisuudessa, etenkin lääke-, puolustus- ja meriteollisuudessa. Nousua tukevat puolustuksen kasvutrendi ja datakeskusbuumi, kirjoittaa puolestaan Pellervon taloustutkimus (PTT).

”Minusta tämä osoittaa sen, ettei optimismini ollut vailla katetta”, Orpo sanoo.

Mistä se sitten syntyi? Orpo antaa pitkän vastauksen, jonka voi tiivistää muutamaan sanaan. Se syntyi pääministerin työssä.

Pääministeri vierailee yrityksissä, tapaa erilaisten yritysten ja järjestöjen edustajia ja kiertää Suomea. Kainuu, Pohjanmaa, Varsinais-Suomi, Pirkanmaa, Orpo luettelee. Muun muassa niissä hän oli kesällä ennen haastattelua käynyt.

”Joka paikassa minulle esiteltiin isoja investointihankkeita. Osa niistä oli jo liikkeellä, ja joka paikassa oli kova usko tulevaan.”

Eikä kyse ollut vain datakeskuksista, pääministeri huomauttaa.

”Kun se viesti oli silloin sellainen, niin uskalsin sanoa, että tämä kääntyy. Yritin luoda uskoa tulevaan.”

Politiikassa on monenlaisia nyrkkisääntöjä.

Yksi niistä on se, että vallassa olevien mielestä talouskasvu on aina omaa ansiota. Oppositiossa taas ajatellaan, että se on pikemminkin suhdanteiden suomaa tai yritysten tekemää. Kun valta vaihtuu, roolit ja selitykset vaihtuvat.

”Totta kai yritykset tekevät investointipäätökset”, Orpo myöntää. Hallitus ei vie teknologiateollisuuden tai kemianteollisuuden tuotteita, yritykset vievät.

Mutta pääministerin mielestä osa on, vähemmän yllättäen, hallituksenkin ansiota.

”Me olemme yrittäneet luoda mahdollisimman hyvän työllistämis- ja investointiympäristön”, Orpo sanoo.

”Ajattelen itse niin, että kun teimme hallitusohjelman, perustimme uudistukset mielestäni parhaaseen tietoon ja parhaiden asiantuntijoiden näkemykseen siitä, mitä pitää tehdä. Enkä tarkoita tällä [Elinkeinoelämän keskusliittoa EK:ta], mistä aina syytetään.”

Joustoja työmarkkinoille, kannusteita vastaanottaa työtä, työllistämisen kynnyksen alentamista, sujuvampia........

© Suomen Kuvalehti