Asiantuntijalta: Typpitappiot alas – typen kierron tehostaminen on osa lannoitekriisin ratkaisua

Perttu Virkajärven ja Auvo Sairasen mukaan mineraalilannoitteet muodostavat 60–65 prosenttia maatalouden typenlähteistä, lanta noin 30 prosenttia ja biologinen typensidonta 5–10 prosenttia. He korostavat typen käytön tehostamista, palkokasvien viljelyä ja lietteen syyslevityksestä luopumista.

Typpi on maatalouden tärkein ravinne. Sen viisaalla kierrolla on keskeinen merkitys Suomen huoltovarmuudelle ja kriisinkestävyydelle.

Korvaamalla rehuntuotannossa käytetty lannoitetyppi osittain biologisella typensidonnalla voidaan vähentää riippuvuutta fossiiliperäisestä mineraalilannoituksesta ja pienentää ympäristökuormitusta etenkin kasvihuonekaasujen osalta.

Nautakarjatiloilla keskeinen toimenpide olisi siirtyä pois lietteen syyslevityksestä.

Ruoan- ja rehuntuotannon kannalta välttämättömän typen lähteistä mineraalilannoitteet muodostavat suurimman osan, 60–65 prosenttia. Lannan osuus on noin 30 prosenttia ja muiden lähteiden, kuten biologisen typensidonnan loput eli 5–10 prosenttia.

Kotimainen lannoitetuotanto ylittää selvästi kotimaan tarpeen määrällisesti, mutta ei raaka-aineen näkökulmasta: olemme riippuvaisia typen valmistuksessa tarvittavan ammoniakin tuonnista. Helmikuun 2026 tullitilaston mukaan ammoniakin tuonnin arvosta 50 prosenttia oli edelleen peräisin Venäjältä.

Tuontiriippuvuuden lisäksi ammoniakin käytön haasteena on, että sen valmistus perustuu tällä hetkellä maakaasusta saatavaan fossiiliseen........

© Maaseudun Tulevaisuus