Vaikka meistä moni tekeekin sukulaistensa mukaan ”jotain tietokonehommia”, on tietoalan suunnittelupuoli jo sen verran kypsynyt, että erilaisia työtarinoita löytyy useammallekin sormelle. Suunnittelijaa palkatessa – tai ihan vaan itse työtä hakiessa – herää herkästi kysymys sopivasta profiilista.
Olisiko tarve tohtoritutkinnolla keimailevalle spesialistille, vai hyötyisikö joka paikan höylänterävästä generalistista kuitenkin enemmän? Tai kumpaanko suuntaan nojaisi, jos aikoisi isona ihka oikeaksi suunnittelijaksi?
Tietoalalla puhutaan yleisesti eri kirjainmallisista osaamisprofiileista: spesialistia edustaa I-kirjaimen mallinen vertikaalinen osaaja, joka osaa suppealta alueelta aivan kaiken, ja generalistilla taas on matalan T-kirjaimen muotoinen profiili, jolla on laaja horisontaalinen osaamisalue, mutta kuitenkin jokin riittävän syvä erityiskenttä.
Koska nykyisessä internetajassa täytyy jatkuvasti kehittyä, on malleja jatkettu π (pii) -profiililla, jossa generalisti hanskaakin muhkeat kaksi erityiskenttää. Lienee syytä täsmentää, ettei kumpikaan sakaroista yllä I-mallisen spesialistin tasolle. 80 vuoden työkokemus ei ole toistaiseksi yleistynyt, vaikka eläköitymisikä onkin nousussa.
Suomen markkinoilla timantinlujille I-spesialisteille ei kaikesta mediahuomiosta huolimatta ole laajaa kysyntää. Spesialistin työkentän tulee olla melko kapea, jotta sen kärki on terävä, eikä noin kuuden miljoonan asukkaan maassa ole kovinkaan montaa yritystä, jossa esimerkiksi vr-grafiikkaohjelmoijan tai yritysagile-viestintäpäällikön kaltaiselle profiilille olisi polttavaa tarvetta.
Tarvittavien roolien kirjo korreloi usein yrityksen koon kanssa, joten suomalaiset yritykset – melko suuretkin sellaiset – painiskelevat valitettavan usein aika perusasioiden kanssa. Totta kai isossa maailmassa työnkuvaa riittää moneen makuun, ja jos etätyö kiinnostaa, niin esimerkiksi kotimaassamme melko harvinaiselle Accessibility Copywriterille kyllä löytyy hommia vähän merta pidemmältä.
Pelkästään kysynnän ja tarjonnan lain näkökulmasta väittäisin Suomessa olevan paremmin hommia T-muotoiselle generalisteille; vaikkei enää ollakaan ”tieto-konehommien” tasolla, tarvitsee moni erityisala infran, jota maastamme ei yksinkertaisesti vielä löydy.
Pahimmassa tapauksessa spesialisti voi ajautua ”timanttiseen häkkiin”, jossa omaa alaa liippaavia töitä kyllä olisi tarjolla, mutta spesialisti ei halua tärvellä uraansa vaihtamalla osaamisensa kärkeä.
Spesialisti voi myös ainakin hetkellisesti olla vaikeuksissa nopeasti muuttuvan maailman kanssa, jossa uusimmat suuntaukset voivat nakertaa jakkaran täsmäosaajan alta pois.
Väittäisin töiden väliin pudonneen generalistin löytävän helpommin uuden osaamisalueen jostain nykyisen T-mallinsa sakaroista, jos ei laajemman yleisosaamisensa, niin ainakin muuntautumisasenteensa puolesta.
Tiimin kypsyysaste on ehkä oleellisin tekijä osaamisprofiilia harkitessa; uuden liiketoiminta-alueen kehittäminen tarvitsee hyvin erilaisen osaajan kuin vakiutunut tiimi.
Vaikka terävän uran tehnyt täsmäosaaja voikin vaikuttaa herkulliselta vaihtoehdolta tuoreen tiimin ensijäseneksi, voi hän helposti jäädä osaamisensa siiloon. Vähän samalla tavalla kuin startupin Founder CEO on kyllä timanttinen tyyppi juuri omalla erityisalueellaan, mutta toiminnan laajentuessa yleiskuvan ymmärrys ja kommunikaatio muiden funktioiden kanssa alkaa sakkaamaan.
Siispä uuteen tiimiin ehkä mieluummin se T:n tai piin muotoinen generalisti, ja toiminnan kasvaessa täsmäammuntana tiukempaa osaamista tuovia spesialisteja, jotka osaltaan myös kasvattavat niiden ympäriinsä juoksevien generalistien näkökulmaa. Jos tiimisi taas jo on hyvinkin kypsä, niin sinun pitäisi kyllä jo tietää, millaisia spesialisteja tarvitset.
Suunnittelukenttä tarvitsee sekä generalisteja että spesialisteja, mutta kuten suunnittelussa yleensä, sen uusimman villityksen sijaan kannattaa panostaa ymmärtämään elementtiä, joka alallamme ei juurikaan muutu. Nimittäin ihmistä.
Palkkaisitko spesialistin vai generalistin?
7
1
11.03.2024
Vaikka meistä moni tekeekin sukulaistensa mukaan ”jotain tietokonehommia”, on tietoalan suunnittelupuoli jo sen verran kypsynyt, että erilaisia työtarinoita löytyy useammallekin sormelle. Suunnittelijaa palkatessa – tai ihan vaan itse työtä hakiessa – herää herkästi kysymys sopivasta profiilista.
Olisiko tarve tohtoritutkinnolla keimailevalle spesialistille, vai hyötyisikö joka paikan höylänterävästä generalistista kuitenkin enemmän? Tai kumpaanko suuntaan nojaisi, jos aikoisi isona ihka oikeaksi suunnittelijaksi?
Tietoalalla puhutaan yleisesti eri kirjainmallisista osaamisprofiileista: spesialistia edustaa I-kirjaimen mallinen vertikaalinen osaaja, joka osaa suppealta alueelta aivan kaiken, ja generalistilla taas on matalan T-kirjaimen muotoinen profiili, jolla on laaja horisontaalinen osaamisalue, mutta kuitenkin jokin riittävän syvä erityiskenttä.
Koska nykyisessä internetajassa täytyy jatkuvasti kehittyä, on malleja jatkettu π (pii) -profiililla, jossa generalisti hanskaakin........
© Tivi
visit website
login
who are we?
contact us
qosheapp
Toi Staff
Gideon Levy
Belen Fernandez
Mort Laitner
Rami G Khouri
Ali Fathollah-Nejad
Nikkei Editorial
