Heinäkuusta lähtien Puolustusvoimat on sallinut miehille pitkät hiukset. Mutta ei partaa tai viiksiä. Miksei?

Maavoimien majuri Aku Saarelainen tervehtii seuraajiaan Instagramissa. Hän katsoo kameraan. Hiukset laskeutuvat olkapäille ja viikset peittävät ylähuulta.

Pienenä esimakuna tässä on ystäväni Grokin visio kesä­lookista.

Grok on tekoäly, joka on luonut valokuvan upseerista. Hiustyyli jäljittelee 1980-lukua. Leikattu sivusta lyhyeksi, mutta takatukka, mullet, yltää hartioille. Viikset ovat chevron-henkiset mutta klassista tuuheaa huulipartaa vähän kapeammat.

Palaute on kannustavaa. Katu-uskottava puolustus🔥. Toimii! Business in the front, party in the back.

Saarelainen esitteli kuvitteellista takatukkaansa maaliskuussa 2026. Silloin uutisoitiin, että Puolustusvoimat aikoo sallia uudessa palvelusohjesäännössä pitkät hiukset myös miehille.

Ohjesääntö vaikuttaa vuosittain yli 20 000 varusmieheen ja koskee 13 500 armeijan leivissä olevaa työntekijää.

Heinäkuun alusta myös majuri Saarelainen on voinut kasvattaa ihan oikeaa takatukkaa.

Komentajakapteeni Marko Kaipia Pääesikunnan henkilöstö­osastolta kertoo, että alokkaiden valatilaisuuksissa on näkynyt ”jonkin verran pidempää hiustyyliä”.

”Varmasti tulee vielä päivä, että meillä on palkatussa henkilökunnassakin miespuolinen henkilö, jolla on pitkät hiukset.”

On kiittäminen naisia siitä, että pitkät hiukset hyväksytään sukupuoleen katsomatta intin harmaissa.

Naisten ei tarvinnut leikkauttaa hiuksia, kun he pääsivät vapaaehtoiseen asepalvelukseen vuonna 1995. Alkoi pitkä marssi kohti tasa-arvoa. Eduskunnan oikeusasiamies sai kanteluita ja tasa-arvovaltuutettu selvityspyyntöjä siitä, miksi miehiä kohdeltiin eri tavalla.

Vielä 1990-lopulla päätöksissä todettiin, että sääntö miesten lyhyistä hiuksista ei ollut syrjivä. Naiset joutuivat sotilasasussa tinkimään miehiä enemmän ulkonäöstään.

Kului 20 vuotta, ennen kuin linja alkoi muuttua.

Eduskunnan apulaisoikeusasiamies Pasi Pölönen totesi vuonna 2019, että hiusten pituus ”ei enää liity sukupuoleen samalla tavalla kuin aikaisemmin”.

Neljä vuotta myöhemmin tasa-arvovaltuutettu Rainer Hiltunen otti tiukemman kannan. Miesten ja naisten erilaisille ulkonäkövaatimuksille ei ollut perusteita ”tasa-arvolain kannalta hyväksyttävällä tavalla”.

Maaliskuussa 2026 henkilöstöpäällikkö, kenraaliluutnantti Rami Saari totesi MTV Uutisille, että tasa-arvovaltuutetulta oli ”saatu pyyntö saattaa tämä asia lainmukaiseen tilaan”.

Miksi hiussääntöä muutettiin vasta pakon edessä? Komentajakapteeni Kaipia sanoo, että sotilasorganisaatio on ”hidas laiva”. Kun laiva sitten kääntyy, ”se oikeasti kääntyy hitaasti”.

”Muutokset tehdään harkiten, jotta ne ovat perusteltuja ja kestävät aikaa.”

Hiussäännössä on yhä rajoituksia: Pitkät hiukset on sidottava päähineen tai kypärän alle niin, että niska jää vapaaksi ja korvat näkyville. Peruukkia ja hiuspidennystä ei ole lupa käyttää ilman lääkinnällistä perustetta. Irokeesit, hiuskuviot tai muutoin huo­miota herättävät hiustyylit ja -leikkaukset on kielletty. Hiusten räikeää värjäämistä ei sallita.

Hiuslook ei saa olla sotilaalle ”epäsopiva” eikä vaarantaa palvelusturvallisuutta.

Parta ja viikset ovat edelleen pannassa.

Upseeriliitto tuli julkisuuteen marraskuussa 2023, juuri ennen kuin palvelusohjesäännön uudistus alkoi.

Ulkonäkö ei vaikuta kykyyn suorittaa sotilastehtäviä, tiedotteessa vedottiin.

Järjestö ehdotti parran ja viiksien sallimista ammattisotilaille. Muutos merkitsisi ”nykyaikaan siirtymistä”. Kannanottoon osallistuivat myös Aliupseeri- ja Päällystöliitto sekä Rajaturvallisuusunioni.

Upseeriliiton tiedotteen mukaan vain harvoissa rauhan ajan tehtävissä parrasta ja viiksistä on ”tosiasiallista vaaraa tai haittaa”. Myös monet Nato-liittolaiset ovat sallineet naamakarvat.

Pääesikunta kuitenkin vastasi, että parta ja viikset ovat johtaneet ”ongelmiin tai ristiriitoihin siisteys- ja ulkonäkövaatimusten tulkinnassa”. Suomi haluaa säilyttää maineen ”yhdenmukaisena, ammattitaitoisena ja luotettavana toimijana”.

Lopulta partaa ja viiksiä ei otettu mukaan uudistukseen ”mahdollisten vaikeasti ennakoitavien vaikutusten” vuoksi.

Komentajakapteeni Kaipia oli työryhmässä, joka valmisteli uutta ohjesääntöä. Esitys kävi lausunnolla puolustushaaroissa ja joukko-osastoissa.

Lausuntojen koostetta parta- ja viiksinäkemyksistä Kaipia ei luovuta, paperit on ”leimattu, käyttörajoitettu”.

”Mutta partakysymys ei noussut millään tavalla akuutisti esille”, Kaipia sanoo.

Sotilasjärjestöjen lisäksi palkattu kantahenkilökunta on tehnyt neljä parta- ja viiksialoitetta vuosina 2013–2020. Suosituin ehdotus sai useita satoja kannattajia.

Kaipia sanoo, että Puolustusvoimat ei ollut vielä valmis sallimaan partaa ja viiksiä.

”Muutos olisi laaja ja vaatisi perusteellisen tarkastelun.”

Videolla esiintyi täyskalju sotilas, naamakarvat........

© Suomen Kuvalehti