Monen identiteetti rakentuu pääosin shoppailun varaan

”Aivan kuin olisimme yhdessä sopineet asettaa ihmisarvomme omistamamme tavaran määrän varaan”, Minea Mahlamäki kirjoittaa kolumnissaan.

Sosiaalisen median avatessaan ei ole tavatonta törmätä syötteessä esiintyviin somevaikuttajiin, jotka mainostavat tuotteita esimerkiksi elämäntyylinsä avulla. Vietämme noin 2,5 tuntia päivittäin erilaisilla some-alustoilla, joten vaikuttajien ihmisläheinen tapa mainostaa tuotteita on erittäin vaikutusvaltainen.

Ilmiö ei ole uusi, sillä somessa on aina kannustettu ihmisiä ostamaan jotain uutta. Kuluneen viiden vuoden aikana rohkaisu ylikuluttamiseen on kuitenkin kasvanut somessa eksponentiaalisesti ja tuntunut suorastaan riistäytyvän hallinnasta.

Minkä takia spontaanin shoppailun vastustaminen on nykyään monelle miltei mahdotonta, ja onko meidän vielä mahdollista katkaista ylikulutuksen loputon kierre?

Varsinkin monelle teinille puhelimella oleminen on ajanvietteistä kaikkein mieluisin, mikä asettaa nuoret kaikista suurimpaan vaaraan olla loputtoman mainonnan uhri. Satojen lifestyle-videoiden jälkeen olisi suorastaan luonnotonta tuntea, että oma tyyli, asunto tai elämä olisi hyvä juuri sellaisena kuin se on.

Ellei todellisuutta ja sosiaalisen median performanssia osaa tietoisesti erottaa, päivittäin näille videoille altistuminen normalisoi jatkuvaa kulutuksen kierrettä. Loputon videoiden selailu aiheuttaa myös tyytymättömyyttä ja riittämättömyyden tunteita jo valmiiksi omistettua materiaa kohtaan.

Olen huolissani omasta suku­polvestani.

Videoiden kommenttikenttiä lukiessa huomaa, että monet ihannoivat ylikuluttamista. Siitä on tullut merkki menestyksestä tai leima onnistumisesta........

© Satakunnan Kansa