Alanvaihto: Porilaismies teki uraa muusikkona – nyt hänellä on huima työpaikka aivan toisenlaisessa maailmassa

MAINOS: Tilaa Satakunnan Kansa Länsi-Suomi 1 €/kk.

Luulin näyttäväni Alisa Vainiolta, mutta sitten kohtasin itsestäni puolimaratonilla otetut valokuvat

Liikunnan lisäksi epäesteettistä puuhaa on seksi, kirjoittaa Marika Lehto kolumnissaan.

Juoksin elokuussa Helsingissä puolimaratonin. Nautin kovasti. Olin innoissani, kun seuraavalla viikolla järjestäjät julkaisivat sivuillaan tuhansia kuvia juoksijoista.

Päätin etsiä kuvavirrasta itseni. Näin jo mielessäni, kuinka minulla olisi kuvissa keskittynyt, mutta voimakas ilme. Poninhäntäni liehuisi leikkisänä ja tuuheana meren kimmeltäessä taustalla. Rasvaton reiteni nousisi kovassa vauhdissa korkealle eteenpäin, tietysti lihakset jäntevänä helskyen.

Olinhan tottunut siihen, että tältä naisjuoksija näyttää. Alisa Vainio oli juuri pinkaissut tyrmäävällä juoksulla Euroopan mestariksi. Hän oli gaselli ja gepardi.

Kun näin itsestäni puolimaratonilla otetut viralliset valokuvat, tuli varsin selväksi, että minä en ollut. Olin pikemminkin kuukauden kuivuuden jälkeen juomapaikalle kiirehtivä kalkkuna.

Sanon tämän kaikella rakkaudella itseäni kohtaan. Pidän itsestäni ja olen ylpeä kehostani. Silti olin hieman yllättynyt, miten paljon punaa, hikeä ja puuskutusta kuvissa näkyi. Poninhäntäni, joka ei enää todellakaan ole tuuhea, oli liimaantunut takaraivooni ja paita hieman tasapaksun, kolme lasta kantaneen keskivartaloni ympärille.

Kuvissa näkyi myös paljon hölskyntää, mutta aivan muualla kuin lihaksissa, vaikka niitäkin on. Kun 45-vuotiasta ihmistä kuvataan kesken liikkeen, posket, leukapielet ja kaulanahka vavahtelevat kuin kuuden magnitudin maanjäristys.

Alle 30-vuotiailla ammattijuoksijoilla ja juoksumalleilla mikään ei värähdä. Sellaista on nuoruus ja usein myös kuvankäsittely.

Nyt tähän........

© Satakunnan Kansa