Asiantuntijalta: Julkishallinnon strategiat eivät muutu tuloksiksi ilman radikaaleja muutoksia

Suomalaisen julkishallinnon ongelma ei ole tavoitteiden puute. Päinvastoin: suunnitelmia, ohjelmia ja kehittämishankkeita kyllä riittää. Lähes jokaisella hallituksella on ollut oma digitalisaatio-ohjelmansa, tuottavuushankkeensa ja visionsa julkisten palveluiden uudistamisesta.

Tavoitteet ovat usein oikeita ja kunnianhimoisia. Ongelmana on, että ne eivät muutu riittävän tehokkaasti käytännön tuloksiksi.

Keskeinen ongelma on uudistamisen pirstaleisuus. Jokainen virasto, hyvinvointialue ja hallinnonala kehittää omia ratkaisujaan, usein ilman yhteistä kokonaiskuvaa tai asiakkaiden tarpeista lähtevää yhteistä suuntaa.

Esimerkiksi julkinen hallinto käyttää vuosittain miljardeja euroja tietotekniikkaan, mutta valtaosa investoinneista sitoutuu vanhojen järjestelmien ylläpitoon ja päällekkäisiin rakenteisiin. Digitaalinen korjausvelka kasvaa samalla, kun aidot tuottavuushypyt jäävät juhlapuheiden tasolle.

Kirjoitimme aiheesta tammikuussa yhdessä Verohallinnon pääjohtaja Markku Heikuran kanssa (HS Mielipide 12.1.). Helmikuussa teemaan tarttui Traficomin pääjohtaja Jarkko Saarimäki (HS Mielipide 20.2.).

Keskustelu julkisen hallinnon rakenteellisesta uudistamisesta on tärkeä ja tarpeellinen, mutta keskustelu ei yksin riitä. Suomessa tunnistetaan ongelmat usein hyvin. Vaikeampaa on rakentaa mekanismeja, joilla isot strategiset tavoitteet todella........

© Maaseudun Tulevaisuus