Asiantuntijalta: Maksaako kaivoskunta aikanaan jättilaskun koko yhteiskunnan puolesta?

Heikki Kallio, Martti Janatuinen, Sakari Alhopuro ja Jorma Eskola kirjoittavat, että kaivoskunnat kuten Kittilä ja Sodankylä hyötyvät nyt kaivoksista, mutta sulkemisen jälkeen kunnille voi jäädä tuhottu luonto ja suuri budjettivaje. Kirjoittajien mukaan vakuusvarannot eivät riitä, todellista ennallistamista ei edellytetä eikä kuntien selviytymisestä ole yhteiskunnallista suunnitelmaa.

Kaivoskuntien talous on usein hyvin hoidettua, ja kylkiäisenä valtiokin saa huomattavia verotuloja. Esimerkeiksi tällaisista kunnista sopivat Kittilä ja Sodankylä. Kittilässä on vain 7 000 asukasta ja Sodankylässä 8 000.

Pinta-aloiltaan laajat kunnat ‒ Kittilä yli 8 000 neliökilometriä ja Sodankylä yli 12 000 neliökilometriä ‒ ovat suurimpia ja vauraimpia koko maassa. Kummankin kumulatiivinen ylijäämä vuodelta 2025 oli noin 10 000 euroa asukasta kohti.

Agnico Eagle Finland on Kittilän taloudellinen turva, ja Sodankylä tukeutuu Boliden Kevitsan työllisyysvaikutuksiin ja verokertymään.

Näillä kunnilla ja kaivosyhtiöillä ei ole ilmennyt näkyviä keskinäisiä ongelmia, eikä juurikaan ole tarvittu erityisiä viranomaisratkaisuja.

Kaikilla kaivoskunnilla eivät hyvä talous ja sopu ole itsestäänselvyyksiä.

Suomen kaivostaloudessa on kolme perusongelmaa toiminnan positiivista vaikutuksista huolimatta; pysyvät luontotuhot, kunnan talouskriisi kaivostoiminnan päätyttyä ja taloudellisen tuoton valuminen suurelta osin pois Suomesta.

Lyhyen tähtäimen edut ovat ensisijaisesti ratkaistavia........

© Maaseudun Tulevaisuus