Täysimittainen sota Ukrainassa on jatkunut pian tuhat päivää. Viimeistään Yhdysvaltojen presidentinvaalituloksen myötä asiantuntija-arviot ovat kallistumassa Ukrainan heikentyvän aseman puolelle.

Ukrainan lähin viitekehys eli Eurooppa on toki tukenut Ukrainaa, mutta tuki on monesti ollut liian pientä ja tullut liian myöhään. Ukrainassa on ollut pulaa niinkin yksinkertaisesta materiaalista kuin ammuksista. Vaikka EU-maat kokoontuvat toistuvasti, tulokset jäävät toivottua laihemmiksi. Syynä on perinteisten eurooppalaisten sotilasmahtien jälkeensä jättämä valtatyhjiö: Britannia erosi EU:sta, Saksa on hallituskriisissä ja Ranskassa presidentti on eri linjoilla kuin hallitus. Euroopasta puuttuu johtajuus.

Jos Ranskasta, Saksasta, Isosta-Britanniasta tai Yhdysvalloista ei löydy päättäväisyyttä, löytyisikö sitä Puolan johtamasta liittoumasta – ja voisiko Suomi edistää asiaa?

Puola on osoittanut halua ja kykyä tukea Ukrainaa. Se on laajamittaisen hyökkäyssodan alusta alkaen esimerkiksi tarjonnut turvasataman Ukrainan ilmavoimien kuljetuskoneille. Puolan ja Ukrainan vanhat kiistat on........

© Uusi Suomi