Autonominen Ahvenanmaa on kansainvälisin sopimuksin demilitarisoitu. Samalla se on osa Suomea ja siten nyt myös osa Natoa. Tilanne on monitahoisempi kuin esimerkiksi Sveitsillä, joka ei ole ollut sodan osapuoli yli 200 vuoteen, eikä kuulu myöskään Natoon.

Demilitarisoinnista päätettiin ensimmäisen kerran Krimin sodan päätyttyä vuonna 1856, jolloin Itämeren ja koko Euroopan turvallisuustilanne näytti kovin erilaiselta kuin nykyisin. Aiheellinen kysymys kuuluu, kuinka Ahvenanmaan asema voi olla entisensä – edes paperilla – kun ulko- ja turvallisuuspoliittiset realiteetit sen välittömässä läheisyydessä ovat viime vuosina merkittävästi muuttuneet?

Oma kysymyksensä on myös Venäjän konsulaatin kohtalo Maarianhaminassa. Sitä on alunperin perusteltu Venäjän tarpeella valvoa Ahvenanmaan demilitarisointia. Jälkisuomettuneessa länsimaisessa demokratiassa, joka on sekä Naton että........

© Uusi Suomi