Isot droonit voivat olla pian arkipäivää peltotöissä. Viljelijät arvostelevat lupien hankinnan hitautta.

Somerolaisen ruispellon pientareella seisoskelee viitisenkymmentä maanviljelijää ja viljanostajaa. He ovat kuulleet asiaa satokaudesta, viileähköstä säästä, kuivuudesta ja viljan laadusta. Rukiin matka pellolta ruokapöytään on monen tekijän summa.

Nyt viljelijöitä kuitenkin kiinnostaa enemmän se, mitä agronomi Mikko Hakojärvi puuhastelee.

Palikaisten kartanon pellolle on ajettu koppiperäkärryllä raskas maatalousdrooni. Sitä pitäisi esitellä yleisölle.

Maatalousdroonit ovat huomattavasti suurempia kuin peruskuluttajille myytävät laitteet. Siipien väli on noin 3,5 metriä ja paino ilman lastia kuusikymmentä kiloa. Kun koneen säiliöt täytetään esimerkiksi lannoitteella, nousee kokonaismassa yli sadan kilon.

Pellonlaidalla yleisöä hieman arveluttaa. Miten järeälle laitteelle käy ilmassa, kun tuuli on yltynyt puuskissa lähes viiteentoista metriin sekunnissa.

Hakojärvi kuitenkin lähettää droonin matkaan. Se lentää viereiselle ruispellolle kuuden metrin korkeuteen ja alkaa sahata aluetta edestakaisin. Näytöstyyliin se tiputtaa pellolle lannoitetta, joka todellisuudessa on kanakalkkia.

”Tällaisella tuulella ei voi tehdä nestelannoitusta, mutta rakeisia lannoitteita on mahdollista levittää myös huonommissa säässä”, Hakojärvi tuumaa.

Kova tuuli ei droonin menoa näytä haittaavan. Vastatuuleen puskiessaan se hieman kallistuu. Tällöin raskas laite joutuu käyttämään myös enemmän virtaa, mikä kuluttaa akkuja.

Virran loppuminen kesken lennon ei ole Hakojärven mukaan mahdollista. Laite on ohjelmoitu niin, että se tulee samaan paikkaan mistä lähtikin, jos akkujen varaus laskee liikaa.

Mtech Digital Solutions -nimisessä yh­tiössä työskentelevä Hakojärvi on etukäteen ohjelmoinut droonin lentämään noin hehtaarin kokoisen alueen.

Laitteessa on tutka ja se käyttää toimintaansa useita satelliitteja. Hakojärven ei tarvitse edes ohjata droonia, lentäminen hoituu autopilotilla.

Raskaita drooneja käytetään jo paljon Kiinassa, Yhdysvalloissa ja useissa Etelä-Amerikan maissa.

Myös Ukrainassa järeämmät laitteet ovat olleet käytössä jo vuosia. Sodasta kärsivä maa tunnetaan suurista pelloistaan, ja droonit ovat tehostaneet viljelyä.

Yhteistä maatalousdrooneja käyttäville valtioille on sallivampi lainsäädäntö. Esimerkiksi Suomessa kasvinsuojeluaineiden lentolevitys on ollut poikkeustapauksia lukuun ottamatta kiellettyä vuodesta 2007.

Droonien kehitys ja niiden avaamat mahdollisuudet työnteossa ovat kuitenkin herättäneet lobbareiden ja poliitikkojen kiinnostuksen Euroopassa.

Vuonna 2024 Petteri Orpon (kok) hallitus lisäsi kasvinsuojelulakiin pykälän, joka mahdollistaa kasvinsuojeluaineen levittämisen droonilla. Laissa on kuitenkin tiukat reunaehdot, ja levitystä saa tehdä vain tutkimus- ja kehitystarkoituksessa. Lupa pitää anoa Turvallisuus- ja kemikaalivirasto Tukesilta.

Kasvinsuojeluaineiden levittämistä ilmasta aiotaan kuitenkin helpottaa koko EU-alueella. Sääntelyn höllennyksestä hyötyisivät laajasti niin viinirypäleiden viljelijät etelässä kuin rukiin kasvattajat pohjoisessa.

Maatalousdroonit pääsevät sinne, mihin traktorilla ei kannata mennä. Esimerkiksi märälle pellolle traktori jättää jälkensä. Pahimmassa tapauksessa kone vaurioittaa sadon........

© Suomen Kuvalehti