Suomi oli viime vuonna Euroopan unionin maista kaikista voimakkaimmin velkaantuva maa. Velkaantumiskehitys kertoo meille sen, että Suomea ei uhkaa enää Kreikan tie, sillä Kreikka on hoitanut taloutensa kuntoon.

Sen sijaan olemme Argentiinan tiellä, joka oli 1930-luvulla maailman rikkaimpia maita. Tempoileva politiikka ja epäjohdonmukainen taloudenpito ajoivat maan jatkuvan kurjistumisen tilaan ja kansainvälisten velkojien armoille.

Huoleton taloudenpito ja talouden taantuma ovat johtaneet siihen, että hallitusohjelman mukaiset kuuden miljardin menoleikkaukset eivät riitä. Hallitus päättikin keväällä kolmen miljardin lisäsopeutuksista.

Eduskunnassa viime viikkojen aikana käytyjen keskustelujen perusteella vasemmisto-oppositio ei valitettavasti jaa huolta julkisen talouden tilanteesta. SDP vastasi lisäsopeutuksiin omalla vaihtoehtoisella kasvupaketillaan, joka ei ole kerännyt kiitosta. Vaihtoehdon uskottavuus on asiantuntijoiden mukaan heikko.

Pakettia on kuvattu toiveiden tynnyriksi, jonka perusteet roikkuvat ilmassa ja josta puuttuvat uskottavat vaikutusarviot. Työmarkkinoiden kasvun tukemisen sijaan SDP:n vaihtoehto veisi Suomen viime vuosituhannen tupo-aikaan ja palauttaisi kasvupolitiikan Hakaniemen pöytiin.

Lisäksi SDP haluaa romuttaa hallituksen kehysriihessä sopiman puhtaan siirtymän verokannustimen. Miksi työntekijöitä puolustava puolue haluaa ajaa Suomen paitsioon uusien investointien kilpailussa?

Työpaikat eivät synny tyhjiössä, ja työntekijän paras turva on työpaikka sekä uusien työpaikkojen syntyminen. Eurovaalien lähestyessä SDP:n toiveiden tynnyrissä ihmetyttää myös se, että SDP ehdotti verohyvitystä investoinneille, vuoden 2028 loppuun mennessä käynnistetyille tai päätetyille hankkeille. Ehdotus on EU-kilpailusopimusten vastainen.

Luottamuksen ja talouskasvun aikaansaaminen vaatii yhtenäistä tilannekuvaa ja johdonmukaista talouspolitiikkaa, ei keskinäistä kahinointia.

Hallitus tekee rakenteellisia muutoksia, joilla viestimme investoijille, että tänne kannattaa investoida. Teollisia investointeja tehdään vuosikymmeniksi eteenpäin, ja ne vaativat luottamuksen ilmapiirin.

Kevät onkin ollut uskoa ja toivoa luova, sillä saimme vietyä eduskunnassa läpi tärkeän työrauhalainsäädäntöä koskevan uudistuksen, joka turvaa työrauhaa yhteiskunnassamme. Nyt toivotaan, että oppositio heräisi ruususen unestaan ja tunnistaisi Suomen tilannekuvan.

Itselleni on päättäjänä tärkeää luoda uskoa ja toivoa tuleville sukupolville, lapsille ja nuorille. Hallituksen tämän kevään tärkeimpiin ratkaisuihin on kuulunutkin terapiatakuun edistäminen sekä perusopetuksen vähimmäistuntimäärän lisääminen kolmelle vuosiviikkotunnilla laajentamatta opetussuunnitelmaa.

Tavoitteena on nostaa lastemme oppimistuloksia ja koulutustasoa sekä vahvistaa perustaitojen osaamista, jotta jokainen saavuttaisin peruskoulusta riittävät perustiedot. Terapiatakuu kokoaa palveluita helpommin saatavaksi ja helpottaa siten avun saamista.

Kirjoittaja on kokoomuksen kansanedustaja Kuopiosta.