”Mä liikun kriisistä kriisiin
Kuljen komein askelin
Tahdon ettei mikään ois kuin ennenkin
Kuljen kriisistä kriisiin
Enkä löydä apua
Onnen sirpaleet mua haavoittaa ja saa
Kriisiin
Kriisiin
Kriisiin”
Ismo Alanko, Kriisistä kriisiin (1996)
Kriisipuhe yhteiskunnassa on lisääntynyt viime aikoina rajusti; meillä on sotaa, energiakriisiä, orastavaa talouskriisiä ja ilmastonmuutoksen yhteydessä on entistä enemmän ilmastokriisipuhetta, lisäksi vielä luonnon monimuotoisuutta uhkaa kriisiytyminen.
Ilmastokriisi näkyy erilaisissa yhteyksissä. Kansainvälinen ihmisoikeusjärjestö Amnesty International tiivistää oivallisesti ilmastokriisin ytimen: ”Ilmastokriisi on ihmisoikeuskysymys. Ilmaston lämpeneminen vaarantaa miljoonien ihmisten oikeuden elämään, terveyteen, ravintoon, puhtaaseen veteen ja toimeentuloon. Valtioiden haluttomuutta toimia ilmastonmuutoksen pysäyttämiseksi voikin kutsua historian suurimmaksi sukupolvet ylittäväksi ihmisoikeusloukkaukseksi.”
Kyllähän maailman terveysjärjestö WHO maalailee yhtä rankasti. Se on arvioinut, että ilmastonmuutos on suurin yksittäinen uhka ihmisyydelle.
Hallitustenvälisen ilmastonmuutospaneelin IPCC:n raportin mukaan maailmassa arviolta 3,6 miljardia ihmistä elää ympäristöissä, jotka ovat erittäin haavoittuvia ilmastonmuutoksen vaikutuksille.
UNICEF, maailman suurin lastenjärjestö sanoo sen myös suoraan: ”Ilmastokriisi vaarantaa lapsen oikeuksien toteutumisen. Ilmaston lämpeneminen lisää kuivuutta, tulvia ja äärimmäisiä sääilmiöitä, joiden seurauksena lapset voivat joutua jättämään koulun kesken tai menettää kotinsa. Jos maanviljely vaikeutuu, ruoan ja tulojen puute voi aiheuttaa lasten aliravitsemusta. Ilmastokriisi lisää myös malarian ja ripulitautien esiintymistä sekä siirtolaisuutta.”
Voidaanko meillä Pohjois-Savossa puhu ilmastokriisistä? Onko kriisistä puhuminen pirujen maalailua seinille?
Ei taida olla pirujen maalailua kun kuuntelee vaikka Lasse Peltosta, ympäristökonfliktien hallinnan professoria Itä-Suomen yliopistosta: ”Vihreä siirtymä ei onnistu ilman konfliktien ennakointia ja hallintaa. Eturistiriidat ja kiistat ovat jatkossa vihreän siirtymän stressitestejä. Avainkysymys on, miten siirtymän yhteiskunnallinen hyväksyttävyys ja oikeudenmukaisuus pystytään varmistamaan.”
Alamme siis jopa lähestyä ilmastokriisinhallintaa alue- ja paikallistasolla, jotta vihreä siirtymä ei johda yhteiskuntarauhan järkkymiseen. Meidän on siis lisättävä eri intressiryhmien välillä dialogia ja sovittelua ilmasto- ja ympäristöturvallisuuden edistämiseksi ihan täällä kotikulmilla.
Ja näkyyhän ilmastokriisi jo aluekehityksessä. Nyt on tarjolla jopa EU-rahoitusta teemalla Ilmastonmuutokseen sopeutumisen, riskien ehkäisemisen ja katastrofivalmiuden ja -palautuvuuden edistäminen. Tämä alleviivaa sitä, että tarvitsemme Pohjois-Savossa aktiivista varautumista ilmastonmuutoksen vaikutuksiin, kielteisten vaikutusten ennakointia ja vähentämistä sekä myönteisten vaikutusten luomiin mahdollisuuksiin tarttumista. Sopeutuminen on ilmastonmuutoksen hillintään tähtäävien toimien rinnalla välttämätöntä.
Pohjois-Savossakin ilmastokriisiä vauhdittavat erilaiset ilmaston muuttumisesta johtuvat ympäristökatastrofit, kuten tulvat, helteet, kuivuus ja myrskyt.
Miten sitten aluekehityksessä tulee kehittää ilmastotoimia kriisiytymisen välttämiseksi? Vähintään on ymmärrettävä ilmastotoimien keskinäisriippuvuuksia, koska toimet eivät toimi eristyksissä, vaan ne ovat yhteydessä toisiinsa ja usein toisistaan riippuvaisia. Tässä Savonia-ammattikorkeakoulun tarjoamana kolme pointtia, joilla homma etenee kohti inhimillisen turvallisuuden vahvistamista ilmastotyössä:
- Synergian maksimointi: tunnistaa mahdolliset synergiat ilmastotoimien välillä, kun yhden toimen toteuttaminen voi helpottaa tai parantaa toisen toimen tehokkuutta.
- Haittavaikutusten minimoiminen: tunnistaa mahdolliset haittavaikutukset ilmastotoimien välillä, kun yhden toimenpiteen toteuttaminen voi vaikuttaa negatiivisesti toisen toimen tehokkuuteen. Älä vahingoita!
- Ei-toivottujen seurausten välttäminen: Tunnista ilmastotoimien toteuttamisen mahdolliset tahattomat seuraukset, jotka voivat syntyä eri toimien vuorovaikutuksesta. Ketään ei jätetä jälkeen!
Tämä on viimeinen blogini tällä alustalla, Savonia-ammattikorkeakoulun ilmastoturvallisuustyötä ja ilmastokriisin etenemistä Pohjois-Savossa voi seurata verkossa: https://ilmastoturvallisuus.savonia.fi/
Jyri Wuorisalo
TKI-asiantuntija, kansainväliset palvelut (human security ja ilmastoturvallisuus)
The post Ilmastokriisi appeared first on SavoBlogit.
Ilmastokriisi
14
1
10.01.2024
”Mä liikun kriisistä kriisiin
Kuljen komein askelin
Tahdon ettei mikään ois kuin ennenkin
Kuljen kriisistä kriisiin
Enkä löydä apua
Onnen sirpaleet mua haavoittaa ja saa
Kriisiin
Kriisiin
Kriisiin”
Ismo Alanko, Kriisistä kriisiin (1996)
Kriisipuhe yhteiskunnassa on lisääntynyt viime aikoina rajusti; meillä on sotaa, energiakriisiä, orastavaa talouskriisiä ja ilmastonmuutoksen yhteydessä on entistä enemmän ilmastokriisipuhetta, lisäksi vielä luonnon monimuotoisuutta uhkaa kriisiytyminen.
Ilmastokriisi näkyy erilaisissa yhteyksissä. Kansainvälinen ihmisoikeusjärjestö Amnesty International tiivistää oivallisesti ilmastokriisin ytimen: ”Ilmastokriisi on ihmisoikeuskysymys. Ilmaston lämpeneminen vaarantaa miljoonien ihmisten oikeuden elämään, terveyteen, ravintoon, puhtaaseen veteen ja toimeentuloon. Valtioiden haluttomuutta toimia ilmastonmuutoksen pysäyttämiseksi voikin kutsua historian suurimmaksi sukupolvet ylittäväksi ihmisoikeusloukkaukseksi.”
Kyllähän maailman terveysjärjestö WHO maalailee yhtä rankasti. Se on arvioinut, että ilmastonmuutos on suurin yksittäinen uhka ihmisyydelle.
........
© SavoBlogit
visit website
login
who are we?
contact us
qosheapp
Toi Staff
Gideon Levy
Belen Fernandez
Mort Laitner
Rami G Khouri
Ali Fathollah-Nejad
Nikkei Editorial
