Asiantuntijalta: Kaavoituksella on luotu harmaan suojelun alueita korvauksetta – pakkosuojelu näivettää taloutta

Simo Hanneliuksen mukaan Venäjän rajan sulkeutuminen on heikentänyt Itä-Suomen taloutta ja kuntien tulisi uudistaa metsien käyttöä rajoittavia kaavoja. Hänen mukaansa käyttörajoitukset tulisi korvata lunastuslain mukaisesti.

Hannelius kirjoittaa, että kaavoituksessa metsätalouden tavoitteet ovat jääneet vähälle huomiolle. Hän kritisoi avohakkuiden kieltoa ja muita rajoituksia sekä korostaa metsien taloudellisen käytön, monimuotoisuuden ja osaamisen merkitystä.

Lähestyvät vaalit suuntaavat ajatuksia talouden ahdinkoon. Talouden näivettymistä on aiheuttanut Venäjän rajan sulkeutuminen, joka on estänyt raakapuun tuonnin teollisuudelle alueella, jolla toimii vielä kolme suurta pörssilistattua metsäyhtiötä.

Itärajan kunnille odotetaan valtiolta taloudellisia kannusteita, kuten on jo tehty monissa EU-maissa. Yksi ehdotus kehityksen kääntämiseksi on erityistalousalueen luominen Itä-Suomeen vahvistamaan paikallisten yritysten ja elinkeinojen menestymistä.

Kunnilla on monopoli päättää maankäytön kehittämisestä. Haaste on mitä monitahoisin: kaavan tulee ohjeistaa maankäyttöä kestävästi elinympäristöinä – ekologisesti, taloudellisesti, sosiaalisesti ja kulttuurisesti.

Metsäalan toimijana arvostan itse myös puun teollista käyttöä, sen kansantaloudelle tuomia hyötyjä, hakkuutuloja metsänomistajille ja työpaikkoja.

Talouden tavoitteet ovat jääneet 1960-luvun alussa vahvistetuissa kaavoissa vähälle huomiolle. Nyt kuntien tulee päivittää ja uudistaa maankäyttöä sekä metsien taloudellista........

© Maaseudun Tulevaisuus