EU-Mercosur-sopimus on yksi merkittävimmistä vapaakauppasopimuksista, joita Euroopan unioni on koskaan neuvotellut. Sen vaikutukset ulottuvat paljon laajemmalle kuin pelkkään maatalouteen, sillä sopimus koskee taloudellista, poliittista ja ympäristöllistä yhteistyötä EU:n ja Mercosur-maiden eli Argentiinan, Brasilian, Paraguayn ja Uruguayn välillä ja sillä on laajoja geopoliittisia vaikutuksia.

Sopimuksen hyväksymisen viivästyminen – päätöksenteon siirtyminen – on laitettu maatalouden syyksi. Suomessa näin on toiminut muun muassa Elinkeinoelämän keskusliitto EK.

Neuvottelut sopimuksesta alkoivat jo vuonna 1999 ja etenivät hitaasti johtuen lukuisista poliittisista, taloudellisista sekä ympäristöllisistä haasteista.

Poliittinen sopu sopimuksen sisällöstä saavutettiin vuonna 2019.

Sopimuksen päätavoitteita ovat tullien poistaminen, kaupan ja investointien helpottaminen sekä alueiden välinen yhteistyön vahvistaminen, mutta sopimukseen sisältyy myös kysymyksiä esimerkiksi teknologiasta, työelämästä ja standardeista.

Sopimuksen ratifioinnin viivästyminen ei ole johtunut pelkästään maataloudesta, vaikka EU:n maataloustuottajat ovatkin olleet huolissaan kilpailun kiristymisestä.

Päätöksiä hidastavat myös ympäristökysymykset, kuten Amazonin sademetsien tuhoutuminen ja Brasilian ympäristöpolitiikka,........

© Maaseudun Tulevaisuus