Sortokoneisto käy Venäjällä maan omia kansalaisia vastaan, mutta kuinka pitkään se voi jatkaa tällä linjalla?
”Kokeile pistimellä. Jos on pehmeää, työnnä. Jos vastassa on terästä, vetäydy.”
Tämä Leninin nimiin pantu sitaatti on epätarkka, mutta kuvaava. Siksi sitä on käytetty ulkomailla ja Suomessa selittämään Venäjän johtajan Vladimir Putinin hyökkäystä Ukrainaan.
Pistimellä on toinenkin tarkoitus. Se työntyy yhä syvemmälle venäläisiin.
The New York Times analysoi äskettäin laajassa katsauksessa suurhyökkäyksen alussa Venäjällä säädettyjen lakien perusteella langetettuja tuomioita.
Yksi laki kieltää saattamasta asevoimia ”huonoon valoon”. Tästä tuomitsemiseen on riittänyt ”en halua sotaa” -kyltti.
Sinikeltainen vaatetus tai kynsilakka voivat johtaa tuomioon, koska nuo värit ovat Ukrainan lipussa. Samoin rauhantahtoinen ilmaisu graffiteissa, kouluissa, kahviloissa tai sosiaalisessa mediassa, jossa pelkkä ”tykkäys” on johtanut tuomioihin.
”Huonoon valoon” saattamisesta epäiltynä pidätetään keskimäärin 650 venäläistä kuussa. Syytteeseen päätyy lähes 400 tapausta kuukaudessa eli noin 13 tapausta päivässä, The New York Times laskee.
Venäjällä syyte merkitsee melkein aina tuomiota. Ensikertalaiset saavat usein sakon, joka vastaa muutamaa sataa euroa eli puolen kuukauden keskipalkkaa. Sakko voi myös katkaista työuran.
The New York Timesin haastattelema 18-vuotias nainen kertoi saaneensa noin 500 euron sakot, koska piti terrorin uhrien muistomerkillä Moskovassa esillä kylttiä, jossa luki: ”Lopettakaa siviilien vangitseminen ja tappaminen.”
Hän halusi tehdä jotain siltä varalta, että hänen mahdolliset lapsensa kysyisivät joskus: ”Äiti, mitä teit kun sota alkoi?”
Ei se toki puolustustaistelua käyvien ukrainalaisten urheutta vastaa. Mutta jostakin se kertoo.
Toinen lakipykälä määrää, että asevoimista ”vääräksi infomaatioksi” väitettyä tietoa kertova voi saada 15 vuotta vankeutta.
Taiteilija Aleksandra Skotšilenko sai marraskuussa tämän lain nojalla seitsemän vuotta vain siitä, että vaihtoi performanssin nimissä myymälän hintalappuja sodanvastaisiin viesteihin.
Vielä suuremmat tuomiot annetaan ”salaliitosta”. Rauhantahtoinen oppositiopoliitikko Vladimir Kara-Murza sai tällä syytteellä 25 vuoden tuomion.
Tuomiot ehtivät vähentää julkista protestointia. Se voi olla väliaikaista.
Tällä viikolla tuhannet osoittivat mieltään Venäjän Baškiriassa 1 400 kilometriä Moskovasta Uralille, kun baškiiriaktivisti sai tuomion väitetyn vihapuheen vuoksi. Aikaisemmin hän oli arvostellut Venäjän liikekannallepanon johtavan ”baškiirien kansanmurhaan”.
Mielenosoittajat heittivät lumipalloja. Poliisi vastasi pampuilla, kyynelkaasulla ja pidätyksillä.
Samalla venäläiset miettivät, kuinka kauan sortokoneisto voi jatkaa tällä linjalla maan omia kansalaisia vastaan.
Alussa mainittu Lenin-sitaatti kuului tarkemmin seuraavasti: ”Päätimme kokeilla pistimillä, onko Puolan sosiaalinen vallankumous edennyt kypsään tilaan.”
Lenin sanoi näin 1920-luvun alussa, kun pistimellä tökkiminen ei ollut toiminut. Puolan ja Neuvosto-Venäjän sota päättyi Venäjän tavoitteiden vastaiseen tulokseen.
Lenin siis osasi tarvittaessa perääntyä. Myös Putin ehti jo perääntyä pakon edessä Ukrainan pohjoisosista ja esimerkiksi Hersonista.
Jossain vaiheessa mukaan astuu diplomatia, mutta toistaiseksi Putinin voinee saada perääntymään vain teräs. Eikä välttämättä vain Ukrainan ja länsiavun teräs.
Putinin sortokoneisto tuomitsee jatkuvasti lisää rohkeita venäläisiä, joilla on teräksistä tahtoa. Sen avulla he voivat vielä joskus voittaa itselleen rauhan ja sananvapauden.
Kirjoittaja on HS:n toimittaja.
Kolumni| Putinin lain nojalla tuomitaan joka kuukausi satoja rohkeita venäläisiä – silti protestoijia riittää yhä
4
1
20.01.2024
Sortokoneisto käy Venäjällä maan omia kansalaisia vastaan, mutta kuinka pitkään se voi jatkaa tällä linjalla?
”Kokeile pistimellä. Jos on pehmeää, työnnä. Jos vastassa on terästä, vetäydy.”
Tämä Leninin nimiin pantu sitaatti on epätarkka, mutta kuvaava. Siksi sitä on käytetty ulkomailla ja Suomessa selittämään Venäjän johtajan Vladimir Putinin hyökkäystä Ukrainaan.
Pistimellä on toinenkin tarkoitus. Se työntyy yhä syvemmälle venäläisiin.
The New York Times analysoi äskettäin laajassa katsauksessa suurhyökkäyksen alussa Venäjällä säädettyjen lakien perusteella langetettuja tuomioita.
Yksi laki kieltää saattamasta asevoimia ”huonoon valoon”. Tästä tuomitsemiseen on riittänyt ”en halua sotaa” -kyltti.
Sinikeltainen vaatetus tai kynsilakka voivat johtaa tuomioon, koska nuo värit ovat Ukrainan lipussa. Samoin rauhantahtoinen ilmaisu........
© Helsingin Sanomat
visit website
login
who are we?
contact us
qosheapp
Toi Staff
Gideon Levy
Belen Fernandez
Andrew Mitrovica
Mort Laitner
Rami G Khouri
Ali Fathollah-Nejad
Nikkei Editorial
