Talouselämän ja yliopistojen edustajat ihmettelevät, miksi hallitus haluaa pidentää Suomen kansalaisuuden ehtona olevaa asumisaikaa.

Suomen maahan­muutto­luvut viime vuosilta ovat yksi harvoja julkisen talouden valo­pilkkuja. Viime vuonna Suomeen muuttaneiden määrä ylitti Suomesta pois muuttaneiden määrän ennätyksellisesti: netto­maahan­muutto oli melkein 60 000 ihmistä.

Joukossa on pari­kymmentä­tuhatta Ukrainasta tullutta, mutta kokonaan se ei muutto­vauhtia selitä. Luvut ovat oikein hyvä uutinen heikkenevän syntyvyyden maassa.

Valtiovarain­ministeriön virka­miehet kertoivat äskettäin tausta­tilaisuudessa, että tulijoiden työllisyyskin näyttää hyvältä. Maahanmuuttajataustaisten työikäisten miesten työllisyysaste on lähes yhtä hyvä kuin kantasuomalaisten miesten. Naisilla ero on kantasuomalaisten hyväksi suurempi.

Onko joku huomannut nykyisen hallituksen iloitsevan tästä kehityksestä? Sehän helpottaa julkisen taloudenpidon urakkaa. Valtiovarainministeriö arvioi, että jos nettomaahanmuutto pysyisi vaikka 40 000 ihmisen tasolla, se hidastaisi Suomen velkasuhteen kasvua.

Hallitus näyttää tämän kehityksen peukuttamisen sijaan heittävän hiekkaa rattaisiin.

Sisäministeriö lähetti helmikuussa lausuntokierrokselle lakiesityksen, joka tiukentaa Suomen kansalaisuuden saamisen ehtoja. Uudistuksen ensimmäisessä vaiheessa hallitus haluaa pidentää kansalaisuuden edellytyksenä olevaa asumisaikaa Suomessa nykyisestä viidestä vuodesta kahdeksaan vuoteen.

Lakiesitystä arvioineet talouselämän ja yliopistojen edustajat tyrmäävät ehdotukset lähes samoin sanoin: väärä viesti, jos Suomi tosissaan haluaa työperäistä maahanmuuttoa.

Teknologiateollisuus kertoo olevansa erittäin huolissaan Suomen maakuvasta ja kyvystä houkutella osaajia, jos laki toteutuu. Samaa sanoo Ekonomiliitto.

Hallitusta muistutetaan, että Saksa on tekemässä juuri päinvastoin eli lyhentämässä kansalaisuuden edellytyksenä olevaa asumisaikavaatimusta.

Keskuskauppakamarin mielestä asumisajan pidentäminen haittaa kotoutumista ja sitoutumista suomalaisille työmarkkinoille. Aalto-yliopisto pitää lakiesitystä haitallisena, ja Helsingin yliopiston mukaan ”mikään esitetty muutos ei lisää pito- eikä vetovoimaa”.

Tiukennukset turvapaikkapolitiikkaan jotenkin ymmärtäisi, koska ne ovat sekä kokoomuksen että perussuomalaisten tavoitteita.

Sen sijaan ei tunnu ajantasaiselta politiikalta lähteä vaikeuttamaan työperäistä maahanmuuttoa, jossa alkaa vihdoin näkyä onnistumisen merkkejä.

Kirjoittaja on Helsingin Sanomien politiikan toimittaja.

QOSHE - Kolumni| Tervetuloa osaajat, vaikka oikeastaan ette ole tervetulleita - Teija Sutinen Hs
menu_open
Columnists Actual . Favourites . Archive
We use cookies to provide some features and experiences in QOSHE

More information  .  Close
Aa Aa Aa
- A +

Kolumni| Tervetuloa osaajat, vaikka oikeastaan ette ole tervetulleita

56 35
04.04.2024

Talouselämän ja yliopistojen edustajat ihmettelevät, miksi hallitus haluaa pidentää Suomen kansalaisuuden ehtona olevaa asumisaikaa.

Suomen maahan­muutto­luvut viime vuosilta ovat yksi harvoja julkisen talouden valo­pilkkuja. Viime vuonna Suomeen muuttaneiden määrä ylitti Suomesta pois muuttaneiden määrän ennätyksellisesti: netto­maahan­muutto oli melkein 60 000 ihmistä.

Joukossa on pari­kymmentä­tuhatta Ukrainasta tullutta, mutta kokonaan se ei muutto­vauhtia selitä. Luvut ovat oikein hyvä uutinen heikkenevän syntyvyyden maassa.

Valtiovarain­ministeriön virka­miehet kertoivat äskettäin tausta­tilaisuudessa, että........

© Helsingin Sanomat


Get it on Google Play