Muoti on vyörynyt taidemuseoihin. Ruotsissa on myös edelläkävijä: mies, joka tilailee naisten huippumuotia omien mittojensa mukaan.
Helsingissä avautui tällä viikolla näyttely, jossa yhdistyvät muoti ja taide. Trendi on kansainvälinen, sillä muoti on tullut ryminällä maailman taidemuseoihin 2000-luvulla.
Esimerkiksi New Yorkin Metropolitan-museossa järjestettiin vuoden 2013 keväällä näyttely, joka kertoi impressionismin aikakauden taiteesta ja muodista. Ne syntyivät suunnilleen käsi kädessä: ensimmäisenä haute couture -muotitalona pidetty ranskalainen Worth avautui vuonna 1858. Impressionismi kukoisti 1860-luvulta 1900-luvun alkuun. Muoti ruokki taidetta, taide muotia.
Vauraassa Ruotsissa oltiin heti ajan hermolla. Pariisista napattiin Tukholmaan muodinluojaksi Suzanne Pellin, joka sai johdettavakseen NK-tavaratalon ranskalaisen ompeluateljeen. Ateljeesta tuli käsite. Pellinin jälkeen herrat Kurt Jacobsson ja Pelle Lundgren visiteerasivat Pariisin muotinäytöksissä vuosikymmenet, ostivat oikeuksia vaatemalleihin ja taisivat salaa luonnostella vaatteita inspiraatioksi muistilehtiöihinsä, vaikka se oli jyrkästi kiellettyä.
Tukholman Nordiska museet esitteli NK:n ateljeeta äskettäin Nordens Paris -näyttelyssä, jossa saattoi ihailla yli sataa toinen toistaan taidokkaampaa luomusta Chanelista Yves Saint Laurentiin ja suurta organisaatiota niiden takana.
Entä miesten muoti?
Villa Gyllenbergissä avautuneessa näyttelyssä miehilläkin on pieni seinänsä. Sillä poseeraavat muun muassa räätälin poika Tyko Sallinen (1879–1955) ja suutarin poika Jalmari Ruokokoski (1886–1936) harvinaisen tyylikkäinä, pari frakkia vierellään. Naisten upeiden luomusten rinnalla miehillä on kuitenkin yleensä rooli lähinnä silmää häiritsemättömänä kulissina.
Kaikille miehille tuo ei riitä.
Käärijä meikkasi ja sai pikkupojatkin askartelemaan vihreitä bolerohihoja. Ja nyt meillä sitten on ukkelihahmosta tunnettu taiteilija Teemu Keisteri. Hänen Windows95man-roolinsa ilmentää vahvasti itseään myös vaatteilla. Uuden musiikin kilpailun finaalissa nähtiin nuden sävyä ja revittyä farkkua ynnä lippis. Haastattelussa Keisteri kertoi harkinneensa myös alastomuutta.
Jos Keisteri jatkaa Euroviisuihin, ollaan jännän äärellä.
Toinen ääripää löytyy Tukholmasta.
Ehdin kalkkiviivoilla nähdä Liljevalchin taidehallin näyttelyn ”Klänningen gör mannen” (Leninki tekee miehen), joka oli rakennettu vaatteita rakastavan Fredrik Robertssonin, 38, vaatekokoelmasta. Robertsson – luova johtaja hiusalalla – herätti huomiota ilmaantuessaan vuonna 2019 Valentinon näytökseen pitkässä metallinhohtoisessa iltapuvussa. Muotiraamattu Vogue bongasi hänet, ja loppu on historiaa.
Teknologiaa käsityöperinteeseen yhdistävän hollantilaisen Iris van Herpenin luomus Fredrik Robertssonille, joka näkyy taustalla. Näkymä Liljevalcin taidehallin näyttelystä Klänningen gör mannen – haute couture, en ny era. Näyttely päättyi 11. helmikuuta. Kuva: Mattias Lindbäck
Robertsson on kuumimpien muotitalojen kutsuvieraita ja tilaa säännöllisesti mittojensa mukaan tehtyjä (naisten) vaatteita. Hän on ilmestys. Ja esimerkiksi uuteen nousuun nuorten suunnittelijoiden voimin lähteneiden Balenciagan ja Schiaparellin muotitalojen ensimmäisiä miesasiakkaita, koskaan.
Muoti on parhaimmillaan taidetta ja korkeinta mahdollista käsityötaitoa – sekä annos eskapismia. Synkkien uutisten maailmassa sille on paikkansa, sen näyttää muodin historiakin monin tavoin.
Harva meistä voi tilailla luomuksia Pariisista. Mutta jokainen voi noudattaa omalla tyylillään Robertssonin ohjetta: Ole fab! Fabulous!
Tai ukkeli. Oma valinta.
Kirjoittaja on HS:n kulttuuritoimituksen toimitussihteeri.
Lue lisää: Räätäliperheen tytär Augusta Lundin oli niin taitava ompelija, että pian asiakkaiksi halusivat kuninkaalliset ja suomalaisetkin: Tällaista oli huippumuoti 1800-luvun Tukholmassa
Kolumni| Ilmassa on merkkejä miesten muodin vapautumisesta
6
0
16.02.2024
Muoti on vyörynyt taidemuseoihin. Ruotsissa on myös edelläkävijä: mies, joka tilailee naisten huippumuotia omien mittojensa mukaan.
Helsingissä avautui tällä viikolla näyttely, jossa yhdistyvät muoti ja taide. Trendi on kansainvälinen, sillä muoti on tullut ryminällä maailman taidemuseoihin 2000-luvulla.
Esimerkiksi New Yorkin Metropolitan-museossa järjestettiin vuoden 2013 keväällä näyttely, joka kertoi impressionismin aikakauden taiteesta ja muodista. Ne syntyivät suunnilleen käsi kädessä: ensimmäisenä haute couture -muotitalona pidetty ranskalainen Worth avautui vuonna 1858. Impressionismi kukoisti 1860-luvulta 1900-luvun alkuun. Muoti ruokki taidetta, taide muotia.
Vauraassa Ruotsissa oltiin heti ajan hermolla. Pariisista napattiin Tukholmaan muodinluojaksi Suzanne Pellin, joka sai johdettavakseen NK-tavaratalon ranskalaisen ompeluateljeen. Ateljeesta tuli käsite. Pellinin jälkeen herrat Kurt Jacobsson ja Pelle Lundgren visiteerasivat Pariisin........
© Helsingin Sanomat
visit website
login
who are we?
contact us
qosheapp
Toi Staff
Gideon Levy
Belen Fernandez
Mort Laitner
Rami G Khouri
Ali Fathollah-Nejad
Nikkei Editorial
