Pushback-menettelystä jankkaaminen osoittaa, kuinka alkeellista suomalainen keskustelu itärajan tilanteesta on. Hallituksella on työn alla muita, realistisempia keinoja.
Hallitus kertoi viime viikolla itärajan laillisten ylityspaikkojen pysyvän suljettuina huhtikuun puoliväliin.
Entä mitä tehdään, jos Venäjä kevään tullessa ja hankien sulaessa sallii laajamittaisesti ihmisten kulkemisen rajan yli metsäreittien kautta?
Rajavartiolaitos on arvioinut, että tulijoita olisi jo rajan tuntumassa mahdollisesti tuhansia.
Venäjä testasi itärajaa ensimmäisen kerran vuosina 2015–2016. Presidentti Sauli Niinistö kertoi viime vuonna HS:n haastattelussa (4.6.), että tapahtuma jätti häneen ”trauman”.
”Ei ollut kovin vaikea huomata, että hetkinen, tässä on meidän Akilleen kantapäämme”, Niinistö sanoi. HS:n tietojen mukaan Niinistö onkin tapahtumien jälkeen useaan otteeseen tivannut hallituksilta, miten ne varautuvat maahanmuuton välineellistämiseen itärajalla.
Lainsäätäjät ovat reagoineet hitaasti. Suomi on ollut jatkuvasti askeleen jäljessä, päätä on isketty seinään.
Rajavartiolakia uudistettiin vasta toissa vuonna. Tuolloin moni julisti, että raja saadaan kiinni.
Rajanylityspaikkojen sulku uusien pykälien nojalla kuitenkin takkuili. Se onnistui vasta, kun oikeuskansleri teki päinvastaisen tulkinnan kuin apulaisoikeuskansleri, lähes täysin samojen perusteiden pohjalta.
Nyt on herätty siihen, että rajanylityspaikkojen ollessa kiinni ihmisiä saattaa tulla metsärajan yli. Kaikki tänne toistaiseksi päässeet on otettu turvapaikkaprosessiin, ja pian tulijoita voi olla paljon lisää.
Julkisessa keskustelussa ratkaisuksi vaikuttaa nousseen pushback-menettely. Se tarkoittaisi, että Rajavartiolaitoksen partiot kieltäytyisivät ottamasta turvapaikkahakemuksia vastaan. Sen sijaan partiot estäisivät maahantulon rajalla ja työntäisivät tai kuljettaisivat vaikka väkivalloin Suomeen päässeitä takaisin maastoon. Näin on tehty Puolassa, jossa kymmeniä siirtolaisia on jäätynyt hengiltä.
Myös presidenttiehdokkailta kysyttiin tentistä toiseen, hyväksyisivätkö he pushbackin. Vasemmistoliiton Li Andersson taisi olla ainoa, joka ei hyväksyisi.
Suomessa vallitsee tällä hetkellä jonkinlainen pushback-kiima. Työnnetään ne takaisin!
Vähemmälle huomiolle on jäänyt se, että toimenpide on laiton.
Oikeuskäytäntöä on runsaasti. Suomi saa estää rajaesteiden yli rynnäköimisen, mutta pushback rikkoisi lähes varmasti perustuslakia, Euroopan ihmisoikeussopimusta ja EU-oikeutta. Oikeuskansleri tuskin tulkitsisi toisin.
Lain rikkomisesta ei seuraisi Suomelle käytännössä mitään kovin dramaattista, kuten esimerkiksi Puolan ja Kreikan kohdalla on nähty. Suomen maine oikeusvaltiona kärsisi, mutta tässä maailmanajassa vain hieman.
Mutta suomalaiset virkamiehet eivät hevillä noudata laittomia käskyjä. Eikä hallitus halua kävellä ylimmän laillisuusvalvojan yli, kuten itärajan sulkemisen yhteydessä nähtiin.
Hallituksessa tiedostetaan pushbackin vaikeus. Viime viikolla tiedotustilaisuudessa sisäministeri Mari Rantanen (ps) otti itse asiaan etäisyyttä, kun media tivasi häneltä siihen kantaa.
”Minusta tuntuu, että tässä on hirttäydytty tähän pushback-termiin aika paljon”, Rantanen sanoi.
Hallituksella on työn alla muita toimenpiteitä. Ne ovat hankalia ja epävarmoja ja herättävät vähemmän kiihkoa kuin pushback. Eivätkä ne valmistu vielä kevääksi. Mutta ne ovat paljon realistisempia.
Käytännössä turvapaikanhakijat halutaan tehokkaaseen prosessiin, jonka päätteeksi heidät palautetaan lähtömaihinsa. Se vaatisi lisää seiniä, lisää virkamiehiä, lisää tulkkeja, vauhtia valitusten käsittelyyn.
Lisäksi se vaatisi lähtömaiden suostumuksen. Tällä hetkellä Suomi ei pysty palauttamaan esimerkiksi Somaliaan ja Irakiin kuin yksittäisiä ihmisiä.
Hallitus yrittää hallitusohjelmansa mukaisesti painostaa lähtömaita sitomalla kehitysavun siihen, että täydet palautuslennot saavat laskeutua kentälle. HS:n tietojen mukaan tämä on herättänyt ulkoministeriön virkakunnassa myös vastustusta, koska kehitysapuun ei ole ollut tapana sitoa tällaisia ehtoja.
Se on selvää, että osa tulijoista tulee jäämään Suomeen. Suomi ei palauta ihmisiä esimerkiksi Afganistaniin, Jemeniin tai Syyriaan.
Kirjoittaja on Helsingin Sanomien toimittaja.
Kolumni| Pushback ei ole ratkaisu Venäjän toimiin itärajalla
6
0
14.02.2024
Pushback-menettelystä jankkaaminen osoittaa, kuinka alkeellista suomalainen keskustelu itärajan tilanteesta on. Hallituksella on työn alla muita, realistisempia keinoja.
Hallitus kertoi viime viikolla itärajan laillisten ylityspaikkojen pysyvän suljettuina huhtikuun puoliväliin.
Entä mitä tehdään, jos Venäjä kevään tullessa ja hankien sulaessa sallii laajamittaisesti ihmisten kulkemisen rajan yli metsäreittien kautta?
Rajavartiolaitos on arvioinut, että tulijoita olisi jo rajan tuntumassa mahdollisesti tuhansia.
Venäjä testasi itärajaa ensimmäisen kerran vuosina 2015–2016. Presidentti Sauli Niinistö kertoi viime vuonna HS:n haastattelussa (4.6.), että tapahtuma jätti häneen ”trauman”.
”Ei ollut kovin vaikea huomata, että hetkinen, tässä on meidän Akilleen kantapäämme”, Niinistö sanoi. HS:n tietojen mukaan Niinistö onkin tapahtumien jälkeen useaan otteeseen tivannut hallituksilta, miten ne varautuvat maahanmuuton välineellistämiseen itärajalla.
Lainsäätäjät ovat reagoineet hitaasti. Suomi on ollut jatkuvasti askeleen........
© Helsingin Sanomat
visit website
login
who are we?
contact us
qosheapp
Toi Staff
Gideon Levy
Belen Fernandez
Andrew Mitrovica
Mort Laitner
Nikkei Editorial
Rami G Khouri
Ali Fathollah-Nejad
