Hintakilpailulta suojattu apteekkijärjestelmä on suomalainen kummallisuus. Oikein toteutettuna alan avaaminen kilpailulle hyödyttäisi vähävaraisimpia, mutta tähän poliitikoilla ei ole ollut tahtoa.
Muistan, milloin täsmälleen sisäistin suomalaisen apteekkijärjestelmän kummallisuuden.
Siitä on jo vuosia. Kävelin eteläisessä Helsingissä, kun huomasin lapun liiketilan ovessa. Siinä sanottiin, että tähän piti tulla apteekki, mutta lääkealan turvallisuus- ja kehittämiskeskus Fimea katsoi, ettei sille ole tarvetta.
Syy: muutaman sadan metrin päässä oli jo apteekki.
Kuluttajaliitto julkaisi maaliskuussa kyselyn, jonka mukaan melkein joka viides joutuu säästämään lääkekuluista. Luku oli noussut viidellä prosenttiyksiköllä parin vuoden takaisesta.
Suomessa uskotaan rationaaliseen lääkehoitoon. Siihen kuuluu myös se, että kenenkään ei pitäisi joutua tinkimään lääkkeistä rahan takia.
Periaatteessa toimeentulotuen pitäisikin varmistaa, ettei näin käy. Lääkeköyhyydestä on silti viitteitä, muitakin kuin Kuluttajaliiton kysely.
Fimean lääkebarometrissa vuonna 2021 yli joka neljäs vastaaja sanoi, että lääkkeet ovat heille liian kalliita.
Asia on noussut keskusteluun myös syyhyn yhteydessä. Suomalaiset ovat hankkineet syyhylääkkeitä ulkomailta, koska ne ovat Suomessa niin kalliita. Pääosin tämä johtuu syystä, johon apteekit eivät voi vaikuttaa: syyhylääkkeet eivät ole Kela-korvattavia, eli lääkeyhtiöt voivat hinnoitella tukkuhinnan vapaasti. Itsehoitolääkkeiden hintaa apteekit voisivat halutessaan laskea.
Husin apteekin proviisori Kirsi Kvarnström on käsitellyt tuoreessa väitöskirjassaan sitä, miksi ihmiset eivät käytä lääkkeitä ohjeiden mukaisesti. Kvarnströmin mukaan yksi syy on, että jos rahaa on vähän, se käytetään ensin ruokaan ja vuokraan ja vasta sitten lääkkeisiin.
Lääkkeiden hinta on kytköksissä apteekkijärjestelmään. Kilpailu- ja kuluttajaviraston (KKV) mukaan sekä apteekkien tulos että apteekkarien tulot on ”toistuvasti havaittu verrattain suuriksi, mikä heijastuu kuluttajien ja yhteiskunnan lääkekustannuksiin”.
Fimea myöntää apteekkilupia harkinnanvaraisesti lääkkeiden saatavuuden perusteella. Luvan saaneita voi pitää onnekkaina, koska moni apteekkari on hyvin varakas. Tuloja kasvattavat apteekkien yhteyteen perustetut yhtiöt, jotka myyvät esimerkiksi kosmetiikkaa apteekkibrändin alla.
Jos Fimea päättää myöntää uuden apteekkiluvan, alueella jo toimiva apteekkari voi valittaa päätöksestä ja estää kilpailijan tulon ainakin joksikin aikaa.
Vaikka samalle alueelle tulisi useampi apteekki, ei hintakilpailua vaikuta syntyvän. Lääkkeiden hinta on pääsääntöisesti tarkasti lääketaksalla säädelty. Itsehoitolääkkeissä hintakilpailu olisi jossain määrin mahdollista, mutta Iltalehden selvityksen mukaan sitäkään ei tapahdu. Lähes kaikissa lehden tarkastelemissa lääkkeissä hinnat olivat kalleimmat mahdolliset.
Suomalainen järjestelmä suojelee varakkaita apteekkareita etenkin pienituloisten suomalaisten kustannuksella.
Yksikään puolue ei ole toden teolla halunnut avata alaa kilpailulle. On turha puhua puoluekokouspäätöksistä tai erilaisista ulostuloista, jos vallassa ollessa asialle ei tee käytännössä mitään.
Hallitus on jossain määrin vapauttamassa esimerkiksi itsehoitolääkkeiden myyntiä ja verkkokauppaa. Toimet jäävät kauas siitä, mitä KKV esitti laajassa selvityksessä vuonna 2020: nykyisen apteekkilupaprosessin, sijainti- ja määräsääntelyn, hintasääntelyn ja yhtiömuotojen purkamista.
Vasemmistopuolueet vastustavat apteekkialan avaamista ilmeisesti siksi, että ajatus markkinavoimien laajentamisesta tuntuu väärältä. Tilanne on jokseenkin nurinkurinen: pienen ihmisen puolelle retorisesti asettuvat puolueet vastustavat uudistusta, joka vähentäisi lääkeköyhyyttä hyvin varakkaan ammattiryhmän kustannuksella.
Yhtä ristiriitaista on oikeiston suhtautuminen. Kokoomus mieltää itsensä markkinatalouspuolueeksi, mutta tässä asiassa se on nimenomaisesti apteekkareja suosiva pro business -puolue. Puolueessa on vaikutusvaltaisia poliitikkoja, jotka ymmärtävät hyvin pitkälle apteekkialan intressejä.
Monessa asiassa Suomi katsoo Pohjoismaihin, mutta apteekkialan sääntelyssä ei. Suomessa apteekkien kate on sosiaali- ja terveysministeriön mukaan ollut jo edullisimmissa lääkkeissä Pohjoismaiden suurin.
Tanskassa ja Norjassa itsehoitolääkkeet vapautettiin apteekkien ulkopuoliseen myyntiin 2000-luvun alussa. Ruotsissa ala vapautettiin vuonna 2009. Apteekkien määrä Ruotsin syrjäseuduilla ei romahtanut, lääkkeiden hinnat ovat laskeneet ja valtaosa ihmisistä ostaa edelleen lääkkeensä apteekista. Tiettyjä tuotteita, kuten parasetamolit, on palautettu lääkemyrkytysten lisääntymisen takia vain apteekkimyyntiin. Apteekkiuudistuksen vaikutus myrkytyksiin on kuitenkin epäselvä.
Ei ylipäänsä ole mielekästä ajatella, että mitä tahansa pitäisi saada ostaa kaupan kassalta. Olennaisempaa on, kuka saa omistaa apteekin ja syntyykö apteekkien välille hintakilpailua. Jostain syystä sairaalan (tai lääkeyhtiön tai lääketukkukaupan) saa omistaa kuka vain, kunhan potilasturvallisuudesta vastaa lääkäri. Mutta juuri apteekin omistajan täytyy olla proviisori.
Vastaavaa suojeltua ammattiryhmää ei löydy oikein mistään muualta. Eikä omistajuuden avaaminen tarkoita turvallisuuden vaarantumista, kuten sairaaloiden kohdalla on nähty. Apteekkiluvan edellytykseksi olisi syytäkin asettaa se, että reseptilääkkeiden osalta potilasturvallisuudesta vastaa aina proviisori.
Kukaan ei halua apteekkialan taksiuudistusta. Sellaista, joka on lähtökohdiltaan hyvä, mutta liian nopeasti ja vajavaisilla tiedoilla läpi runnottu. Apteekkiuudistus on monimutkainen ja haastava. Se on tehtävä huolella, oikeassa järjestyksessä ja nimenomaan kokonaisuutena.
Lisätietoa tarvitaan edelleen. On esimerkiksi suunniteltava tukimekanismi sen estämiseksi, että syrjäseuduilta katoavat apteekit. On mietittävä oikea tuen taso. On selvitettävä, mitkä apteekit ovat keskeisiä lääkesaatavuuden kannalta. Muun muassa näitä asioita selvitetään parhaillaan KKV:ssä, Valtion taloudellisessa tutkimuskeskuksessa (Vatt) sekä Aalto-yliopistossa. Lisäksi on huolehdittava, että vähittäishintojen laskiessa lääkeyhtiöt eivät korota omia hintojaan.
Vaikeaa on, mutta tehtävissä.
Alkuvuonna lääkekatto nousi. Samalla hallitus vie läpi hyvin suuria leikkauksia sosiaaliturvaan. Ensi vuonna nousee lääkkeiden arvonlisävero.
Olisiko vihdoin aika uudistaa apteekkijärjestelmä kuluttajan kannalta parempaan suuntaan?
Kirjoittaja on Helsingin Sanomien toimittaja.
login
who are we?
contact us
qosheapp
Toi Staff
Gideon Levy
Belen Fernandez
Andrew Mitrovica
Mort Laitner
Nikkei Editorial
Rami G Khouri
Ali Fathollah-Nejad
visit website
