Yritysten uusien tilauksien määriä, kuluttajien tunnelmia, korko-odotuksia ja tietoja maailmalta yhdistelemällä päätyy siihen, että tämä taantuma alkaa jo taittua ja sen saldoa voi alkaa laskeskella.
Jos tätä taantumaa haluaa suhteellistaa, sitä voi verrata Suomen modernin taloushistorian pahimpaan lamaan 1990-luvulla. Vertailu kertoo, että nykyinen huoli ja hätä on hössötystä.
Ennen lamaa 1980-luvun lopussa Suomessa oli lähes täystyöllisyys. Tammikuussa 1994 työttömiä oli yli 20 prosenttia työvoimasta, puoli miljoonaa suomalaista. Kymmenestä rakentajasta neljä oli kortistossa. Kun Neuvostoliitto romahti ja idänkauppa loppui, yrityksiä kaatui konkurssiin läjäpäin ja hoitamattomat luotot alkoivat uhata pankkeja.
Asuntokauppa hyytyi, suomeen asemoitui ilmaisu ”kahden asunnon loukku”. Asuntojen hinnoista lähti muutamassa vuodessa paikoin puolet pois, vanha asunto jäi käteen, työt meni ja asuntolainojen korot olivat jopa 15 prosenttia.
Suomen bruttokansantuotteesta katosi hetkessä yli kymmenen prosenttia. Valtion kassa tyhjeni ja luottokelpoisuus laski. Istahdin laman kuumimpana hetkenä haastattelemaan pääministeri Esko Ahoa taloudesta. Aho ehti kysyä ensin: ”Onko teillä käsitystä, miten tässä käy?”. Jos pääministerin piti kysyä sitä kokemattomalta toimittajalta, silloin oli selvää, että huonosti käy.
Yritysten uusien tilauksien määriä, kuluttajien tunnelmia, korko-odotuksia ja tietoja maailmalta yhdistelemällä päätyy siihen, että tämä taantuma alkaa jo taittua ja sen saldoa voi alkaa laskeskella.
Työttömyysaste on noussut, mutta se on edelleenkin alhainen, nippa nappa yli Suomen rakenteellisen työttömyyden rajan. Asuntolainoissa yleisesti käytettävä 12 kuukauden euribor on alle neljä prosenttia ja pankkien marginaalit alle prosentin. Asuntojen hinnat ovat hieman laskeneet, mutta oikeastaan vain sen verran, että koronapandemian pullistama hintakupla tyhjeni.
Rakentamisessa menee huonosti, mutta vuoden kahden päästä Suomessa rakennetaan ainakin kasvuseuduilla kuumeisesti. Kun kuluttaja hyväksyy sen ajatuksen, että taivas ei putoakaan, asuntokauppa starttaa ja hinnat nousevat. Julkinen talous velkaantuu, mutta kassa ei ole tyhjä ja luottokelpoisuus on hyvä. Pankeilla menee todella hyvin ja luottotappioita ei oikeastaan ole.
Jotain yhteistäkin on. 1990-luvun taantuman päättymistä enteilevät valonpilkahdukset tulivat vesiltä. Telakkayhtiö Kvaerner Masa-Yards sai Abu Dhabista 1993 ison laivatilauksen. Suomalaisten yritysten tilausten luisu päättyi tällä kertaa suurin piirtein niinä aikoina, kun maailman suurin risteilyalus Icon of the Seas lähti Meyerin telakalta Turusta marraskuussa.
”Ei yö niin pitkä, ettei päivä perässä”, pääministeri Esko Aho päätti uudenvuoden puheensa 1993. Nyt ei nähty edes iltaa.
Kirjoittaja on HS:n pääkirjoitustoimittaja.
Kolumni| Jos taantumasta tällä päästiin, niin vähällä päästiin
11
1
20.02.2024
Yritysten uusien tilauksien määriä, kuluttajien tunnelmia, korko-odotuksia ja tietoja maailmalta yhdistelemällä päätyy siihen, että tämä taantuma alkaa jo taittua ja sen saldoa voi alkaa laskeskella.
Jos tätä taantumaa haluaa suhteellistaa, sitä voi verrata Suomen modernin taloushistorian pahimpaan lamaan 1990-luvulla. Vertailu kertoo, että nykyinen huoli ja hätä on hössötystä.
Ennen lamaa 1980-luvun lopussa Suomessa oli lähes täystyöllisyys. Tammikuussa 1994 työttömiä oli yli 20 prosenttia työvoimasta, puoli miljoonaa suomalaista. Kymmenestä rakentajasta neljä oli kortistossa. Kun Neuvostoliitto romahti ja idänkauppa loppui, yrityksiä kaatui konkurssiin läjäpäin ja hoitamattomat luotot........
© Helsingin Sanomat
visit website
login
who are we?
contact us
qosheapp
Toi Staff
Gideon Levy
Belen Fernandez
Tarik Cyril Amar
Rami G Khouri
Dr Ramzy Baroud
Mort Laitner
Bradley Blankenship
