Monet pienten lasten turvallisuudentunnetta tukevat käytännöt eivät pääse toteutumaan suurissa päiväkodeissa.
Vuonna 1980 laadituissa päivähoidon kasvatustavoitteissa päivähoidon kivijalkana nähtiin hoito- ja kasvuympäristö, joka oli pysyvä, turvallinen, terveellinen ja kodinomainen, ja joka sijaitsi lähellä kotia ja luontoa.
Lisäksi vuoteen 2015 voimassa olleessa päivähoitolaissa sanottiin seuraavasti: päiväkodissa saa olla enintään sata hoitopaikkaa.
Kun laki muuttui nykyiseksi varhaiskasvatuslaiksi, ei päiväkotikohtaista hoitopaikkojen määrää enää säädelty. Kodinomaisuudesta ja luonnonläheisyydestä on tullut sanoja, joita kuulee hyvin harvoin uusien päiväkotihankkeiden yhteydessä.
Sen sijaan saamme lukea pääkaupunkiseudun jättipäiväkotihankkeista, jotka ovat saaneet murskakritiikkiä niin työntekijöiltä kuin tutkijoilta.
Miksi jättipäiväkoteja sitten rakennetaan? Löytyykö tutkimusnäyttöä siitä, että ne olisivat lapsen edun mukaisia – tukisivat jollain tapaa kasvua ja kehitystä?
Kysyin asiaa Helsingin ja Jyväskylän yliopistoista aihepiiriin perehtyneiltä tutkijalta ja professorilta. Vastaus oli melko yksiselitteinen: lasten tarpeet huomioivan pedagogiikan näkökulmasta ei jättipäiväkodeille löytynyt puoltavaa tutkimusnäyttöä.
Etenkin pienille lapsille turvallisuuden tunne on erittäin tärkeää, ja sitä tukee esimerkiksi näköyhteyden säilyminen hoitajaan. Myös lapsentahtiset aikataulut ja siirtymätilanteet tukevat turvallisuuden tunnetta.
Kaikissa näissä tulee helposti ongelmia suuressa päiväkodissa, jossa hoitaja voi ajautua kauaksi ja pientenkin syömiset yhteisessä ruokasalissa ja siirtymätilanteet joudutaan aikatauluttamaan talon muiden ryhmien mukaan.
Kun Helsingissä suunnitellaan uusia päiväkoteja, laaditaan samalla sentään lapsivaikutusten arviointi.
Tämä kuulostaa hyvältä, mutta lopputulos jättää toivomisen varaa. Lapsivaikutusten arviointi tuppaa olemaan kaikissa hankkeissa standardimallinen ja muutaman virkkeen mittainen. Lapsille halutaan sisä- ja ulkotilojen suunnittelussa varmistaa turvallinen ja terveellinen toimintaympäristö.
Varhaiskasvatuksen asiantuntija, dosentti Marjatta Kallialan mukaan ennen sanottiin, että vain paras on lapselle kyllin hyvää, mutta nyt haetaan jonkinlaista minimiä.
Tämä näyttää pätevän myös lapsivaikutusten arviointiin. Se, että päiväkoti on turvallinen ja terveellinen, lienee vähintä mitä päiväkodilta voi odottaa.
Kirjoittaja on HS:n yliopistokirjeenvaihtaja.
Kolumni| Jättipäiväkoteja rakennetaan ilman näyttöä niiden hyödyistä
7
12
27.12.2023
Monet pienten lasten turvallisuudentunnetta tukevat käytännöt eivät pääse toteutumaan suurissa päiväkodeissa.
Vuonna 1980 laadituissa päivähoidon kasvatustavoitteissa päivähoidon kivijalkana nähtiin hoito- ja kasvuympäristö, joka oli pysyvä, turvallinen, terveellinen ja kodinomainen, ja joka sijaitsi lähellä kotia ja luontoa.
Lisäksi vuoteen 2015 voimassa olleessa päivähoitolaissa sanottiin seuraavasti: päiväkodissa saa olla enintään sata hoitopaikkaa.
Kun laki muuttui nykyiseksi varhaiskasvatuslaiksi, ei päiväkotikohtaista hoitopaikkojen määrää enää säädelty. Kodinomaisuudesta ja luonnonläheisyydestä on........
© Helsingin Sanomat
visit website
login
who are we?
contact us
qosheapp
Toi Staff
Gideon Levy
Belen Fernandez
Andrew Mitrovica
Mort Laitner
Rami G Khouri
Ali Fathollah-Nejad
Nikkei Editorial
