Vuosien vieriessä Suomen asema Natossa ja EU:ssa korostuu. Euroopan rooli maailmassa kasvaa.
Euroopalla oli 1990-luvulla näkymä suureen tulevaisuuteen. Nyt on jo kiire näyttää, mihin tämä manner kykenee. Eurooppa pystyy paljon enempään kuin tähän mennessä on nähty. Uhat ovat ennenkokemattomia, mutta niin ovat mahdollisuudetkin.
Euroopassa eletään vaarallisia aikoja tästä eteenpäin, mutta on niitä eletty ennenkin. Nykyisten koettelemusten jälkeen seuraa taas uusi aikakausi, johon pitää olla valmiina. Mitä Eurooppa haluaa itselleen, liittolaisilleen ja haastajilleen? Tällä kertaa Suomella on paljon aiempaa paremmat asemat olla aktiivinen.
Viime vuosisadan lähestyessä loppuaan oli uskomatonta, miten maailma oli muuttunut. Neuvostoliitto oli haihtunut kuin paha uni, ja läntinen maailma mietti, mitä tehdä tilalle tulleelle Venäjälle. Natossa pohdittiin jopa yhteistä rintamaa entisen vastustajan kanssa. Moskovassa joku näki ehkä samansuuntaisia unia.
Vladimir Putin oli vielä Pietarin apulaispormestari ja kävi Suomessa herättämättä sen suurempaa huomiota. Hän taisi jo silloin nähdä aivan eri unia, vakoilupäällikön unia suuresta Venäjästä. Hänen katkeruutensa länttä kohtaan kasvoi kaikessa hiljaisuudessa.
Jotkut Suomessa, minä muiden mukana, haaveilivat Suomen liittymisestä Natoon. Siten luotaisiin yhteinen eurooppalainen sotilaallinen ja poliittinen rintama, joka yhdessä EU:n kanssa olisi vertaansa vailla.
Olisi pitänyt olla tarkempi.
Vuosisata vaihtui, ja Venäjän presidentiksi noussut Putin osoitti jo selviä autoritaarisia oireita. Venäjältä kuului yhä kummempia. Sen olisi pitänyt havahduttaa Suomessa, mutta usko uuteen maailmanjärjestykseen oli vankka. Ehkä se oli toiveikkuutta, mutta jälkikäteen nähtyinä Putinin synnit olivat jo raskaita.
Jotkut havahdutti Putinin uhmakas puhe Münchenin turvallisuuskokouksessa vuonna 2007, ja monet Venäjän hyökkäys Georgiaan seuraavana vuonna. Tarvittiin vielä monta herätystä ennen kuin Suomessa ja muualla lännessä reagoitiin kunnolla Venäjän toimiin.
Toisaalta, nyt Suomen asiat ovat järjestyksessä. Maa on sekä sotilaallisesti vahva Natossa että poliittisesti ja taloudellisesti oikeassa seurassa EU:ssa. Suomen asema ei koskaan ennen ole ollut näin selkeä.
Nyt on hyvä hetki katsoa vuosia eteenpäin. Yllättäen sen voi tehdä toiveikkaana, kohtuuden rajoissa.
On tavanomaista katsoa tulevaa uhkien kautta, ja ehkä se on viisastakin. Niin pystytään ainakin välttämään kohtalokkaimmat virheet. Tällä kertaa tulevaa voi tähystää auringonnousun valossa. Se tuntuu aika rohkealta, kun katsoo uhkia vaikka Venäjältä tai Kiinasta. Lännellä on kuitenkin monta vahvuutta, ja paljon aikaa.
Kiinalla on aikaa maan oman johdon mielestä, mutta varsinkin kaupassa se joutuu pelaamaan Euroopan laatimilla säännöillä. Ja jostakin syystä Kiina on kovin pelokas.
Suomi on sotilaallisesti ja poliittisesti erittäin hyvissä asemissa. Tällä on rauhoittava vaikutus presidentinvaaleissa.
Seuraava presidentti saa johdettavakseen Suomen politiikan Natossa ja etenkin suhteissa Venäjään. Pääministeri ja valtioneuvosto ohjaavat Suomea EU:ssa. Tämä nokkimisjärjestys ei ollut kenenkään tarkka näkemys perustuslakia pohdittaessa vuosituhannen vaihteessa, mutta se on tulevaisuudessa hyvä ratkaisu.
Vuosien vieriessä Suomen asema Natossa ja EU:ssa korostuu. Euroopan rooli maailmassa kasvaa.
Tämän toiveikkaan skenaarion toteutuminen on meistä itsestä kiinni. Vastaiskujakin tulee, mutta niiden varalle Suomella on diplomatia.
Kirjoittaja on turvallisuuspolitiikkaan erikoistunut toimittaja.
Kolumni| Suomi ja länsi voivat katsoa tulevaisuuteen luottavaisesti
5
1
07.12.2023
Vuosien vieriessä Suomen asema Natossa ja EU:ssa korostuu. Euroopan rooli maailmassa kasvaa.
Euroopalla oli 1990-luvulla näkymä suureen tulevaisuuteen. Nyt on jo kiire näyttää, mihin tämä manner kykenee. Eurooppa pystyy paljon enempään kuin tähän mennessä on nähty. Uhat ovat ennenkokemattomia, mutta niin ovat mahdollisuudetkin.
Euroopassa eletään vaarallisia aikoja tästä eteenpäin, mutta on niitä eletty ennenkin. Nykyisten koettelemusten jälkeen seuraa taas uusi aikakausi, johon pitää olla valmiina. Mitä Eurooppa haluaa itselleen, liittolaisilleen ja haastajilleen? Tällä kertaa Suomella on paljon aiempaa paremmat asemat olla aktiivinen.
Viime vuosisadan lähestyessä loppuaan oli uskomatonta, miten maailma oli muuttunut. Neuvostoliitto oli haihtunut kuin paha uni, ja läntinen maailma mietti, mitä tehdä tilalle tulleelle Venäjälle. Natossa pohdittiin jopa yhteistä rintamaa........
© Helsingin Sanomat
visit website
login
who are we?
contact us
qosheapp
Toi Staff
Gideon Levy
Belen Fernandez
Andrew Mitrovica
Mort Laitner
Nikkei Editorial
Rami G Khouri
Ali Fathollah-Nejad
