Helsingin Sanomat haluaa päästää lapset ja nuoret ääneen, kirjoittaa Fanny Fröman.

Kuva: Juha Salminen / HS

Tänään ympäri maailmaa vietetään lapsen oikeuksien päivää. Lapsen oikeuksien sopimus on maailman laajimmin ratifioitu YK:n ihmisoikeussopimus, jota jopa 196 maata on sitoutunut noudattamaan. Sopimuksen mukaan lapsilla on oikeus muun muassa leikkiä, käydä koulua, saada huolenpitoa ja olla oma itsensä. Tiivistettynä voi sanoa, että kaikilla lapsilla on oikeus hyvään elämään.

Oikeuksia on turha laittaa tärkeysjärjestykseen, mutta itse olen pitkään pitänyt oikeuksia numero 12 ja 13 erityisessä arvossa: Jokaisen lapsen, joka kykenee muodostamaan oman näkemyksensä, tulisi saada mielipiteensä huomioiduksi häntä koskevissa asioissa. Kaikilla lapsilla on oikeus saada ikätasoista tietoa.

Koen, etteivät nämä oikeudet täysin toteudu Suomessa tällä hetkellä. Suomessa lapsia pidetään monesti jonkinlaisina ihmisenpuolikkaina, vaikka heidät voisi yhtä hyvin nähdä varteenotettavina yhteiskunnallisina toimijoina. Olemme julkaisseet Lasten uutisia Helsingin Sanomissa kohta kahdeksan vuoden ajan, ja kokemuksesta voin sanoa, että lapsilla ja nuorilla on paljon älykästä sanottavaa. Meidän pitäisi pyrkiä kuuntelemaan heitä enemmän – ei vain heitä koskevissa asioissa, vaan kaikissa yhteiskunnallisissa aiheissa. Tulevaisuus on nuorten, joten heidän pitäisi päästä muovaamaan sitä. Lapset ovat osa tätä yhteiskuntaa, joten heidän äänilleen pitäisi myös löytyä tilaa täältä.

Sama aliarviointi näkyy lapsille annettavassa tiedossa. Kun perustimme Lasten uutiset vuonna 2016, Suomessa ei varsinaisesti ollut lasten omaa uutismediaa. Nykyään lähes kaikki mediatalot ovat heränneet asiaan ja tarjoavat lapsille ajankohtaisia asiasisältöjä. Edelleen viihdettä on silti paljon enemmän kuin uutisia. Ikään kuin ajattelisimme, että he eivät halua uutisia tai maailman tapahtumat eivät heille kuulu. Tosiasiassa tutkimukset kertovat, että uutissisällöt kyllä kiinnostavat lapsia ja nuoria, kunhan ne tarjoillaan heille sopivalla tavalla ja oikeassa kanavassa.

Vahvana elää myös käsitys, että lapset pitäisi kasvattaa pumpulissa ja pyrkiä piilottamaan heiltä maailman pahuudet. Oikeasti lapset törmäävät jatkuvasti raakoihinkin uutisiin sosiaalisen median kautta. Siksi ajattelen, että maailman tapahtumista on parempi kuulla luotettavasta kanavasta ikätasoisesti kerrottuna sen sijaan, että jäisi yksin ilman tukea somen epäselvien tai jopa täysin väärien tietojen varaan. Ilman luotettavaa tietoa lapset eivät myöskään pysty muodostamaan omia näkemyksiään.

Juhlistaaksemme ja edistääksemme omalta osaltamme lasten osallisuutta yhteiskunnassa Helsingin Sanomat julkaisee tänään useita juttuja, joissa lapset ovat äänessä. Lue alla olevista jutuista, mitä kaikkea heillä on sanottavanaan.

Kirjoittaja on HS:n Lasten uutisten sekä Nyt-sometoimituksen esihenkilö.