Euroopan ”vapaamatkustamisesta” on vaikeampaa tehdä Yhdysvalloissa sisäpoliittista asetta, jos valtaosa Nato-maista osoittaa yltävänsä Naton puolustusmäärärahoille asettamaan tavoitteeseen.

Heikentäisikö Donald Trump Natoa Yhdysvaltojen presidentiksi palatessaan?

Mitä se tarkoittaisi Euroopalle? Entä miten kävisi Ukrainalle, jonka tukeminen on jo Yhdysvalloissa vaakalaudalla?

Tämänkaltaiset huolet Trumpin mahdollisesta toisesta presidenttikaudesta kuuluvat nyt selvinä Euroopassa.

Pieni helpotus saatiin viime viikolla, kun Yhdysvaltojen kongressi hyväksyi lain, joka tekee varsinaisesta Nato-erosta presidentille yhä vaikeampaa.

Huolet eivät silti katoa: Natoa voi halutessaan heikentää monin tavoin sen sisäpuolelta.

Trump voisi esimerkiksi pienentää Yhdysvaltojen osallistumista liittokunnassa tai viestiä sen vähäistä sitoutumista Euroopan puolustamiseen.

Euroopan on syytä varautua. Samalla voi katsoa peiliin.

Presidenttikaudellaan Trump räksytti liittolaisilleen toistuvasti siitä, kuinka Euroopan maiden tulisi panostaa enemmän puolustukseensa.

Harva kieltää nyt, etteikö hän olisi ollut tältä osin oikeassa – olipa Trumpista muutoin mitä mieltä tahansa.

Moni Euroopan maa antoi rauhallisempina vuosina puolustuksensa rapautua. Nyt nähdään, että kykyjen palauttaminen on hidasta ja kallista.

EU-maat ovat jäämässä esimerkiksi Ukrainalle lupaamistaan miljoonasta tykistöammuksesta ensi kevääseen mennessä, kun puolustusteollisuuden ylösajo kestää.

Tuoreimman ennusteen mukaan vain noin kolmannes Nato-maista – Suomi niiden joukossa – täyttää tänä vuonna Naton puolustusmäärärahojen tavoitteen, eli vähintään kaksi prosenttia suhteessa bruttokansantuotteeseen.

Moni maa on nyt Venäjän hyökkäyssodan seurauksena kertonut uusista panostuksista. Kun ensi kesän Nato-huippukokous Washingtonissa lähestyy, Euroopalla onkin paikka näyttää, että se ottaa oman puolustuksensa vakavissaan.

Kokous järjestetään kriittisellä hetkellä Yhdysvaltojen vaalien lähestyessä.

Euroopan ”vapaamatkustamisesta” olisi asteen vaikeampaa tehdä Yhdysvalloissa sisäpoliittista asetta, jos valtaosa maista osoittaisi Washingtonissa yltävänsä Nato-tavoitteen minimiin tai ylittävänsä sen.

Yhdysvaltojen tulevia linjauksia Euroopan panostukset eivät takaa. Argumentti panostusten kasvattamisen puolesta silti vain vahvistuu, jos Yhdysvaltojen linjasta on epävarmuutta.

Samalla niin Suomessa kuin muuallakin joudutaan käymään arvokeskustelua. Puolustuspanostuksia vastustaa nyt harva. Tiukan talouden aikana ne ovat silti väistämättä pois monesta muusta tärkeästä kohteesta.

Kirjoittaja on HS:n Nato-kirjeenvaihtaja.