Suomalainen yhteiskunta on avokätisille rahoittajilleen velkaa sen, että heidän panoksensa yhteiskunnan hyväksi tulee käytetyksi fiksusti ja tarkoituksenmukaisesti, kirjoittaa HS:n päätoimittaja Antero Mukka.
Merkittävä osa verotuloista ohjautuu yhteiskunnan perustoimintojen, kuten sosiaali- ja terveydenhuollon kustannusten kattamiseen. Kuva: Ville-Veikko Kaakinen / HS
Helsingin Sanomat ja monet muut tiedotusvälineet julkaisevat jälleen keskiviikkona tietoja eniten ansainneista ja veroja maksaneista suomalaisista.
Verotietojen julkisuus on tärkeä elementti suomalaisen, avoimen yhteiskunnan perinteessä. Julkiset verotiedot tarjoavat rakennuspuita poliittiseen keskusteluun yhteiskunnan suunnasta sekä tulevan lainsäädännön kehittämisestä.
Tulojen ja verojen läpinäkyvyys ruokkii luottamusta yhteiskunnan eri asemissa olevien kansalaisryhmien välillä.
Hyvin ansaitsevien työllään tai yritystoiminnallaan hankkimat tulot mittaavat käsitystämme kohtuudesta, mutta samalla meille tarjoutuu tilaisuus todentaa se, kuinka omalla osaamisellaan voi kartuttaa varallisuuttaan. Menestyjien kautta työnteko näyttäytyy kannattavana panostuksena omaan ja koko yhteiskunnan hyvinvointiin.
Verotiedot voivat olla olla yhteiskunnallisen keskustelun kannalta arvokas tapa saada näkymä myös julkisten varojen käyttöön, esimerkiksi julkishallinnon tai valtion ja kuntien laitosten ja yhteiden palkkiotasoihin.
Viestimet saavat keskiviikkona alusta pitäen käyttöönsä kattavan listan parhaiten ansainneista ja veroja maksaneista suomalaisista. Korkein hallinto-oikeus teki runsas vuosi sitten merkittävän ratkaisun, kun se määräsi Verohallinnon tarjoamaan medialle journalistiseen käyttöön tarvittavat julkiset verotiedot. Näiden tietojen pohjalta Helsingin Sanomat ja muut tiedotusvälineet pystyvät hoitamaan uutisointinsa ajantasaisesti ja kattavasti.
Taakse jää muutaman vuoden ajanjakso, jolloin tuloihinsa liittyvää julkisuutta kaihtava hyvätuloinen on voinut kieltää tietojensa julkaisun verottajan kokoamalla listalla. Tämänkaltainen pois noukkiminen ei nyt jatku, vaan tiedotusvälineet pystyvät tekemään omat verotietoja koskevat ratkaisunsa journalistisin perustein.
Oikeuden hyvin perusteltu linjaus vahvistaa suomalaista yhteiskuntaa. Se tarjoaa kansalaisille koherentin näkymän suomalaiseen todellisuuteen.
Hyvät veronmaksajat ovat tärkeitä suomalaisen yhteiskunnan tukipilareita, ja heihin kohdistuva kiinnostus on perusteltua. Tämä kiinnostus on pääosin myönteistä. Siinä missä takavuosina uteliaisuutta saattoi ruokkia kateus, nyt motiivina on pikemminkin arvostus, ja sen menestyksensä rakentaneet hyvinkin ansaitsevat.
Valtaosa suomalaisista suhtautuu verojen maksuun hyvin myönteisesti. Yhdeksän kymmenestä pitää verojen maksamista tärkeänä kansalaisvelvoitteena. Yhtä moni kokee verojen keräämisen tärkeäksi, koska siten voidaan ylläpitää hyvinvointivaltiota, käy ilmi Verohallinnon teettämästä tuoreesta tutkimuksesta.
Veroihin penseästi suhtautuvien osuus on viime vuosina jopa laskenut.
Suomalaisten korkeasta veromoraalista voi olla ylpeä. Olisi kuitenkin virhe pitää sitä itsestäänselvyytenä, jota ei mikään horjuttaisi. Suomalainen yhteiskunta onkin avokätisille rahoittajilleen velkaa sen, että heidän panoksensa yhteiskunnan hyväksi tulee käytetyksi fiksusti ja tarkoituksenmukaisesti.
Merkittävä osa kansalaisten verotuloista ohjautuu yhteiskunnan perustoimintojen, kuten sosiaali- ja terveydenhuollon kustannusten kattamiseen. Vastikään työnsä aloittaneilla hyvinvointialueilla onkin iso todistustaakka siinä, että ne kykenevät osoittamaan olevansa myös veronmaksajien luottamuksen veroisia. Kulujen jatkuvaa kasvua, ilman pyrkimystä toimintojen todelliseen kehittämiseen, ei pidä hyväksyä.
Lopputulosta ei tietenkään arvioida vain tehokkuusmittarein, vaan myös palvelujen laatu ratkaisee, kokeeko veronmaksaja saavansa rahoilleen vastinetta. Tässä mielessä esimerkiksi mielenterveyspalvelujen laiminlyöntejä on syytä pitää epäonnistumisena myös veroja kuuliaisesti maksavan suomalaisen näkökulmasta.
Yhtä lailla jokainen holtittomasti pettänyt julkisen rakennushankkeen budjetti tai alusta pitäen osaamattomasti tilattu IT-kehityshanke voivat synnyttää kasvavaa epäluuloa julkisen vallan kykyyn huolehtia sen käsiin luottamistamme veroeuroista.
Tähän yhtälöön kuuluu totta kai myös se, kuinka päättäjämme pyrkivät kantamaan vastuunsa siitä, että veroja maksavien suomalaisten joukko säilyy myös tulevina vuosina mahdollisimman suurena. Työnteon tulee olla arvostettua ja kannattavaa.
Verotulot eivät ole isännätöntä rahaa. Kyse on meidän rahoistamme.
Kirjoittaja on HS:n päätoimittaja.
Tulot ja verot 2022| Hyvät veronmaksajat ansaitsevat näkyvyytensä – ja heidän panostaan yhteiskunnan hyväksi tulee käyttää fiksusti
8
10
08.11.2023
Suomalainen yhteiskunta on avokätisille rahoittajilleen velkaa sen, että heidän panoksensa yhteiskunnan hyväksi tulee käytetyksi fiksusti ja tarkoituksenmukaisesti, kirjoittaa HS:n päätoimittaja Antero Mukka.
Merkittävä osa verotuloista ohjautuu yhteiskunnan perustoimintojen, kuten sosiaali- ja terveydenhuollon kustannusten kattamiseen. Kuva: Ville-Veikko Kaakinen / HS
Helsingin Sanomat ja monet muut tiedotusvälineet julkaisevat jälleen keskiviikkona tietoja eniten ansainneista ja veroja maksaneista suomalaisista.
Verotietojen julkisuus on tärkeä elementti suomalaisen, avoimen yhteiskunnan perinteessä. Julkiset verotiedot tarjoavat rakennuspuita poliittiseen keskusteluun yhteiskunnan suunnasta sekä tulevan lainsäädännön kehittämisestä.
Tulojen ja verojen läpinäkyvyys ruokkii luottamusta yhteiskunnan eri asemissa olevien kansalaisryhmien välillä.
Hyvin ansaitsevien työllään tai yritystoiminnallaan hankkimat tulot mittaavat käsitystämme kohtuudesta, mutta samalla meille tarjoutuu tilaisuus todentaa se, kuinka omalla osaamisellaan voi kartuttaa varallisuuttaan. Menestyjien kautta työnteko näyttäytyy kannattavana panostuksena omaan ja koko........
© Helsingin Sanomat
visit website
login
who are we?
contact us
qosheapp
Toi Staff
Gideon Levy
Belen Fernandez
Andrew Mitrovica
Mort Laitner
Rami G Khouri
Ali Fathollah-Nejad
Nikkei Editorial
