Joutsenet eivät ole yksiavioisia siksi, että kulttuuriset normit painostavat niitä patavanhoilliseen parisuhdemalliin.

Kasvoin lapsuus- ja teini­vuosina kristilliseen maailman­kuvaan. Kun aikuisuuden kynnyksellä tajusin, ettei Jumalaa ole, jouduin älyllis-moraaliseen kriisiin.

Miten määritellä omin päin oikea ja väärä, hyvä ja paha? Kapinoin sovinnaisia sääntöjä vastaan, mutta samalla olin huolissani. Millä säännöillä ihmis­kunnan pitäisi pelata? Mitä toivoa on niiden noudattamisesta?

Tiedetoimittajan työssä ahdistus hälveni. Kävi ilmi, että ihmisillä on omatunto, vaikka se ei tule taivaasta.

Meillä on tarve vastata hyvään hyvällä ja yhtenevä käsitys reiluudesta. Näiden ominaisuuksien avulla ihmiset ovat pystyneet tekemään yhteistyötä, selviytymään hengissä ja täyttämään maan. Jälkeläiset ovat perineet samat kyvyt.

Ihmiskunnan yhteinen moraalivaisto on evoluution tuote.

Nuoruuden kipuilu muistui mieleen, kun luin jutun toisensa jälkeen nuorista aikuisista, joita ahdistaa yksiavioisuuden normi. Eikö kaikkien pitäisi itse valita, mikä on itselle sopiva tapa harrastaa seksiä ja perustaa perhe?

Liberaalissa, länsimaisessa yhteiskunnassa meillä on siihen oikeus. Lapsen voi tehdä yksin tai lyöttäytyä suhteeseen usean ihmisen kanssa yhtä aikaa.

Tutkimusten mukaan useimmat ihmiset toivovat kuitenkin pitkää parisuhdetta yhden kumppanin kanssa kerrallaan. Syy ei ole vain uskonnoissa tai pahassa patriarkaatissa.

Joutsenet pariutuvat useimmiten eliniäksi. Puolisot palaavat vuosi toisensa jälkeen pesimään yhdessä. Ne eivät ole yksiavioisia siksi, että kulttuuriset normit painostavat niitä patavanhoilliseen parisuhdemalliin.

Myös ihmislajilla on lajityypilliset käyttäytymispiirteensä, jotka ovat evoluution muovaamia. Ihminen on yksiavioisuuteen taipuvainen laji.

Luonnonvalinta suosii niitä taipumuksia, jotka edistävät geenien leviämistä seuraavissa sukupolvissa. Lisääntymiseen liittyvään käyttäytymiseen kohdistuu erityisen vahva valintapaine. Siksi meillä on kova halu harrastaa seksiä ja voimakas tarve hoivata pientä lasta.

Luontoon mahtuu aina vaihtelua. Ihan kaikkia seksi ei kiinnosta. Eläimilläkin on homosuhteita ja joutsenilla syrjähyppyjä.

Mitkä tahansa seksuaalisuuden ja vanhemmuuden järjestelyt eivät kuitenkaan ole yhtä todennäköisiä. Vaikka kulttuurit vaihtelevat ja muuttuvat, useimmat ihmiset maailmanhistoriassa ovat muodostaneet yksiavioisia suhteita, sanoo Väestöliiton tutkimusjohtaja, tutkimusprofessori Anna Rotkirch.

Viime kesänä Rotkirch kertoi Tiede-lehdessä, että pitkät liitot ovat tutkitusti yhteydessä terveyteen, pitkäikäisyyteen ja onnellisuuteen.

Moniavioisissa kulttuureissa on enemmän väkivaltaa niin yhteiskunnassa kuin perheiden sisälläkin ja lasten kasvuolot ovat huonommat.

Yksiavioisuus hyödyttää useimpia naisia ja lapsia, oikeastaan melkein kaikkia muita kuin tiettyjä helposti partnereita saavia miehiä.

Tutkimusnäyttöä on paljon, mutta siitä on epämuodikasta puhua, Rotkirch sanoi. Pitkien liittojen puolustaminen leimataan helposti konservatiiviseksi. Muodikasta on uskoa, että kaikenlainen parisuhdeanarkia lisää onnellisuutta.

Kiinnostavaa kyllä, yksiavioisia ovat älykkäät lajit. Tarvitaan älliä, jotta pystyy pitämään yllä pitkää parisuhdetta.

Monen kumppanin yhdenvertaisuutta ja onnea tavoittelevaan polyamoriaan ihmisaivotkin saattavat olla liian heppoiset.

Jokainen saa tehdä omanlaisiaan valintoja, mutta jokaisen ei tarvitse. Evoluutio on tehnyt ihan hyviä valintoja puolestamme.

Ihminen ei ole pelkkä sosiaalinen konstruktio, vaan biologia vaikuttaa meissä, teimme mitä tahansa. Sinäkin olet eläin.

Kirjoittaja on HS:n tiedetoimittaja.

QOSHE - Kolumni| Ihminen on yksiavioinen eläin - Annikka Mutanen Hs
menu_open
Columnists Actual . Favourites . Archive
We use cookies to provide some features and experiences in QOSHE

More information  .  Close
Aa Aa Aa
- A +

Kolumni| Ihminen on yksiavioinen eläin

19 42
03.02.2024

Joutsenet eivät ole yksiavioisia siksi, että kulttuuriset normit painostavat niitä patavanhoilliseen parisuhdemalliin.

Kasvoin lapsuus- ja teini­vuosina kristilliseen maailman­kuvaan. Kun aikuisuuden kynnyksellä tajusin, ettei Jumalaa ole, jouduin älyllis-moraaliseen kriisiin.

Miten määritellä omin päin oikea ja väärä, hyvä ja paha? Kapinoin sovinnaisia sääntöjä vastaan, mutta samalla olin huolissani. Millä säännöillä ihmis­kunnan pitäisi pelata? Mitä toivoa on niiden noudattamisesta?

Tiedetoimittajan työssä ahdistus hälveni. Kävi ilmi, että ihmisillä on omatunto, vaikka se ei tule taivaasta.

Meillä on tarve vastata hyvään hyvällä ja yhtenevä käsitys reiluudesta. Näiden ominaisuuksien avulla ihmiset ovat pystyneet tekemään yhteistyötä, selviytymään hengissä ja täyttämään maan. Jälkeläiset ovat perineet samat kyvyt.

Ihmiskunnan yhteinen moraalivaisto on evoluution tuote.........

© Helsingin Sanomat


Get it on Google Play