Turvallisuus ei synny sattumalta, yksittäisistä päätöksistä tai juhlapuheista. Se rakentuu arjen kautta.

Viranomaisilla on oltava riittävät työkalut, jotka tukevat työtä. Ihmisten tulee voida luottaa siihen, että yhteiskunta toimii, kun sitä tarvitaan.

Turvallisuustyö näkyy usein juuri siellä, missä sen pitäisi olla itsestäänselvyys. Kun asiakas nousee taksiin, hänen on voitava luottaa kuljettajaan ja palvelun turvallisuuteen.

Kun nuori lähtee ensimmäistä kertaa liikenteeseen, hänen on osattava toimia tilanteissa, joissa virheiden seuraukset voivat olla vakavia. Kun rikos tapahtuu, sen selvittämisen on oltava sujuvaa ja tehokasta, ilman turhaa viivettä.

Siksi hallitus vahvistaa turvallisuutta nyt usealla rintamalla, mutta ennen kaikkea yhdellä periaatteella, missä arjen turvallisuus ei saa jäädä sattuman varaan.

Jokainen voi osaltaan osallistua turvallisuustyöhön, mutta tämän lisäksi tarvitaan luotettavat viranomaiset.

Jokainen voi osaltaan osallistua turvallisuustyöhön, mutta tämän lisäksi tarvitaan luotettavat viranomaiset.

Taksialan edelliset uudistukset menivät metsään liiallisen vapautuksen takia. Nyt tehtävät kiristykset ovat korjaussarja, jonka kautta hallitus haluaa palauttaa luottamusta vaatimalla kuljettajilta osaamista, ajoneuvojen tunnistamista sekä taksamittareita.

Vallaton kilpailuasetelma on muodostanut tilanteita, jotka ovat vähentäneet luottamusta. Siksi alalla tulee olla yhteiset ja selvät säännöt, joita myös valvotaan.

Liikenteessä turvallisuus tarkoittaa lisäksi osaamista ja vastuuta. Nuorten kuljettajien kohdalla tämä korostuu erityisesti. Hallituksen ajokorttiuudistuksessa kyse ei ole vain ajamisesta, vaan kyvystä ennakoida ja ymmärtää riskejä.

Poikkeuslupaehtoihin tehdään useita muutoksia, joista yöllä ajamisen kielto sekä ajoneuvoihin palautuva tunnus nuoresta kuljettajasta ovat odotettuja uudistuksia kasvaneet onnettomuustilastot huomioiden.

Viranomaisten työssä turvallisuus rakentuu tiedosta ja sen liikkumisesta. On tärkeätä, että poliisin tiedonkulkua parannetaan ja esitutkintaa sujuvoitetaan. Kun asiat etenevät jouhevammin, rikokset saadaan selvitettyä nopeammin ja oikeus toteutuu ajallaan.

Rikosprosessia kevennetään niiltä osin, missä se on järkevää. Kaikkia asioita ei tarvitse viedä raskaimman menettelyn kautta. Kun lievemmät rikokset voidaan käsitellä tehokkaammin, jää enemmän aikaa ja resursseja vakavien rikosten käsittelyyn. Sakkomenettelyn laajentaminen edesauttaa osaltaan tätä työtä.

Turvallisuustyöhön kuuluu myös se, että yhteiskunta pystyy suojelemaan kansalaisia riittävän vahvoin keinoin. Hallitus on tehnyt useita kiristyksiä kriminaalipolitiikkaan ja jatkossa vaarallisimpia vankeja voidaan tuomita varmuusvankeuteen, josta ei arvioinnin perusteella välttämättä vapauduta lainkaan.

Poliisi poistaa maasta enenevässä määrin rikollisia ja laittomasti maassa olevia, minkä rahoitus ja uusi lainsäädäntö ovat mahdollistaneet.

Turvallisuus on luottamusta sääntöihin, joilla voidaan suojata yhteiskuntaa ja sen kansalaisia. Myös viranomaisia suojataan, jotta he pystyvät tekemään työnsä.

Jokainen voi osaltaan osallistua turvallisuustyöhön, mutta tämän lisäksi tarvitaan luotettavat viranomaiset. Siksi taustalla on huolehdittava riittävistä resursseista ja jaksamisesta. Turvallista Suomea tehdään joka päivä.

Kirjoittaja on lahtelainen kansanedustaja ja eduskunnan hallinto- ja perustuslakivaliokuntien jäsen. (ps.).

© ESS