Some-ajan lapsille luonnollisen keskustelun ja kanssakäymisen taidon omaksuminen on erityisen tärkeää, Tomi Nordlund kirjoittaa kolumnissaan.
“Mitäs saisi olla?” kysyy nuori kassatyöntekijä sellainen virne kasvoillaan, että kellot alkavat kilistä: tuon on oltava entinen tai nykyinen opiskelijani! Kun opettaa vuosittain useita kymmeniä nuoria, kasvot ja nimet jäävät mieleen vaihtelevasti.
Opettajana saa tottua siihen, että opiskelijoihin törmää vapaa-ajalla, useimmiten asiakaspalvelutilanteissa. Olen asioinut opettamieni nuorten kanssa niin pikaruokaravintoloiden, ABC-huoltamoiden kuin kahviloiden kassalla. Palvelu on aina ollut hyvää.
Lukiolaisbarometri 2022 -kyselyn mukaan pirkanmaalaisista lukiolaisista 30 prosenttia tekee töitä opintojensa ohessa lukiotaipaleensa aikana. Määrä on sama kuin koko Suomessa keskimäärin.
“Tänne mä sitten jämähdin”, totesi kerran alistuneena yksi vasta ylioppilaaksi valmistunut Hesburgerin kassa. En suinkaan ajattelisi noin. On palkitsevaa ja kehittävää oppia työelämän taitoja, vaikkei kyse olisikaan omasta tulevaisuuden alasta. Kun osaa käyttää kassakonetta tai valmistaa ruokaa, on oikeastaan jo aika mestari.
Ehkä tärkein oppi on kuitenkin palveluammattien ytimessä oleva sosiaalisten vuorovaikutustaitojen kehittyminen. Some-ajan lapsille tämä luonnollisen keskustelun ja kanssakäymisen taidon omaksuminen on erityisen tärkeää.
Ensimmäisten työkokemusten pitäisi olla nuorelle mielekkäitä, merkityksellisiä ja kannustavia. Harmillisesti näin ei aina ole. Mieleen muistuu loppukesän 2021 kohu muutamien pikaruokaketjujen huonoista työoloista. Eräs kaupassa työskennellyt opiskelijani puolestaan avautui siitä, miten duunipäivän aikana voi kokea esimieheltä painostamista ja asiakkailta nimittelyä. Innostu siinä sitten työelämästä.
Nykynuoret silti myös osaavat ja uskaltavat vaatia työnantajiltaan paljon, välillä liikaakin. Pidän tätä kuitenkin positiivisena ominaisuutena.
Monia taas työelämään astuminen suorastaan hirvittää. Nuorten yrittäjyys ja talous NYT -järjestön tutkimuksesta selviää, että peräti kolmannes yläkoululaisista ja toisen asteen opiskelijoista pelkää työelämän olevan itselle liian raskasta. Syyt paikantuvat huoleen rahan riittämättömyydestä, kiinnostavan työn löytämisestä tai omien voimavarojen riittämisestä. Huolet ovat ymmärrettäviä. Toisaalta pienikin altistuminen työelämälle jo nuorena voi laskea kynnystä ja lieventää pelkoja.
Arvostan lukiolaisia ja muita nuoria, jotka jaksavat käydä opintojen ohella töissä. Vaikka lukio-opiskelu oli omassa nuoruudessani nykyistä kevyempää, ajatus samanaikaisesta töissä käymisestä olisi tuntunut haastavalta.
Kesätyöt olivat asia erikseen. Jakaessani 17-vuotiaana porilaisnuorena postia sain tuta niin saksanpaimenkoiran pureman kuin duunariyhteisön hurtin huumorin. Siinäpä vuorovaikutustilanteiden treeniä kerrakseen!
Kirjoittaja on lukion opettaja ja levy-yhtiön perustaja.
Sunnuntaivieras | Hyppy työelämään on nuorelle ottamisen arvoinen riski – esimerkiksi palvelualan vaihtelevat kokemukset hiovat vuorovaikutustaitoja
8
1
13.01.2024
Some-ajan lapsille luonnollisen keskustelun ja kanssakäymisen taidon omaksuminen on erityisen tärkeää, Tomi Nordlund kirjoittaa kolumnissaan.
“Mitäs saisi olla?” kysyy nuori kassatyöntekijä sellainen virne kasvoillaan, että kellot alkavat kilistä: tuon on oltava entinen tai nykyinen opiskelijani! Kun opettaa vuosittain useita kymmeniä nuoria, kasvot ja nimet jäävät mieleen vaihtelevasti.
Opettajana saa tottua siihen, että opiskelijoihin törmää vapaa-ajalla, useimmiten asiakaspalvelutilanteissa. Olen asioinut opettamieni nuorten kanssa niin pikaruokaravintoloiden, ABC-huoltamoiden kuin kahviloiden kassalla. Palvelu on aina ollut hyvää.
Lukiolaisbarometri 2022 -kyselyn mukaan pirkanmaalaisista lukiolaisista 30 prosenttia tekee........
© Aamulehti
visit website
login
who are we?
contact us
qosheapp
Toi Staff
Gideon Levy
Belen Fernandez
Andrew Mitrovica
Mort Laitner
Nikkei Editorial
Rami G Khouri
Ali Fathollah-Nejad
