Läpi historian ihmisiä on motivoitu sotimaan, sillä kukapa muutoin altistuisi väkivaltaiselle kuolemalle. Koska sota on poikkeuksetta harjoitetun politiikan jatke, ovat sotien syntymisestä vastuussa olevat vallanpitäjät ensimmäisinä kertomassa tarinoitaan siitä, miksi juuri nyt tulee taistella. Usein tähän yhdistetään ylioptimistinen kuvaus sodankäynnistä vain lyhyen yhteenoton muodossa.

Monet ensimmäiseen maailmansotaankin vuonna 1914 suunnanneet nuoret miehet kuvittelivat lähtevänsä muutaman kuukauden sotaretkelle, mutta todellisuus oli toinen. Kun aseet yli neljän vuoden sotimisen jälkeen vaikenivat, kuolonuhreja oli syntynyt peräti 16 miljoonaa – sotilaita ja siviilejä. Toisessa maailmansodassa päästiinkin sitten jo yli 60 miljoonaan uhriin.

*****

Ajallisesti lyhyeksi muodostuvia sotia nähdään vain silloin, kun voimasuhteet ovat osapuolten välillä ratkaisevalla tavalla epätasapainossa. Lähihistorian esimerkkinä näyttäytyy ensimmäinen Persianlahden sota vuosina 1990–1991, missä USA:n johtaman liittouman joukot löivät Irakilaiset vain lyhyen maasotavaiheen päätteeksi.

Venäjän vuonna 2022 käynnistämä suurhyökkäys Ukrainan........

© Uusi Suomi