Pelko sotatoimien eskaloitumisesta laajemmalle alueelle on ohjannut länsimaita pian kahden vuoden ajan suhteessa Ukrainalle annettavaan sotilasapuun. Siihen onkin sisällytetty lähinnä vain sotatarvikkeita, joiden puolustuksellinen luonne on ilmeinen. Eskalaatiopeloilla tehdään myös monissa länsimaissa sisäpolitiikkaa, sillä kukapa poliitikko nyt haluaisi olla edistämässä sodan ulottumista kotimaahansa.
Viime aikoina puheet sodan eskalaatiosta ovat olleet korostetusti esillä. Kyse ei ole pelkästään Ukrainasta, vaan julkista keskustelua hallitsevat myös Gazan tapahtumat ja niiden laajemmat heijastusvaikutukset Lähi-Idän alueella. Erityisesti kauppa-alusliikenteen aseellinen häirintä heijastuu maailmantalouteen monin tavoin. Näyttääkin siltä, että esimerkiksi Iranin ajautuminen laajemman sotilaallisen konfliktin osapuoleksi on täysin mahdollista.
*****
Puheet sodan eskalaatiosta eivät ole perusteettomia. Pienessä mittakaavassa heijastumia on näkynyt jo myös Suomenlahden itäpäässä. Ukrainan lennokki-isku venäläiseen maakaasuterminaaliin, lähellä Viron rajaa, lienee tapahtunut tosiasia. Viro puolestaan varustautuu Venäjän hyökkäyssotaan hankkimalla kiireellä uutta aseistusta ja käynnistämällä mittavat linnoitustoimet itärajallaan. Eteläinen naapurimaamme priorisoi resurssejaan vahvasti maanpuolustukseen.
Venäjällä puolestaan rakennetaan parhaillaan kiihtyvään tahtiin viholliskuvaa Suomesta. Putinin ukaasi keisarillisen Venäjän omaisuuden kartoittamisesta, sen tulevaa palauttamista varten, otettiin maassamme vastaan pitkälti vitsinomaisena ulostulona. Samaan aikaan Venäjällä kuitenkin nostetaan esiin historian ”häpeäkohtia”, jotka ajoittuvat pääosin Leninin ja Hruštšovin aikaan. Jälkimmäinen oli vastuussa esimerkiksi Porkkalan palauttamisesta Suomelle 1956, joten joidenkin venäläisten mielestä nyt onkin aika vaatia asiaan oikaisua.
Oma ongelmansa muodostuu kaksoiskansalaisuudesta, jossa ei ole Venäjän kohdalla mahdollisuutta vastavuoroisuuteen. Päinvastoin viime aikoina välittyneet viestit edellyttävät Suomessa asuvilta Venäjän kansalaisilta täydellistä kuuliaisuutta Putinin diktatuurille. Vaatimus koskee myös tilanteita, joissa Venäjä joutuisi sotaan kaksoiskansalaisen toisen kotimaan kanssa – siis esimerkiksi Suomen. Jos tähän ei mukaudu, uhkaa yksilöä jopa sotaoikeus. Venäjän kaksoiskansalaiset Suomessa (noin 38 000 ihmistä) muodostavat potentiaalisen turvallisuusuhan, joten ongelma tulee ratkaista viipymättä. Tämä on Ahvenanmaan kysymyksen ohella priorisoitava poliittisessa päätöksenteossa.
*****
Vaikeassa turvallisuustilanteessa on myös Nato käynnistämässä laajaa sotaharjoitusta eri puolilla Eurooppaa. Steadfast Defender 2024 -harjoitus on pitkäkestoinen ja päättyy vasta kesän kynnyksellä. Pääharjoitus on jaettu useampiin osaharjoituksiin ja kokonaisuudessaan joukot ovat noin 90 000 sotilaan vahvuiset. Mainittakoon, että ohjelmaan sisältyy myös vahvennusten tuominen Atlantin takaa Eurooppaan.
Puheet sotaan johtavasta eskalaatiosta käyvät kuumana erityisesti länsinaapurissamme. Poliitikkojen, sotilaiden ja virkamiesten ulostulojen myötä Ruotsissa herätellään kansaa Venäjän kasvavaan uhkaan Itämeren alueella. Ruotsi on myös luvannut Natoon päästyään 800 sotilaan joukon sijoitettavaksi Latviaan taistelemaan tarvittaessa ensilinjassa venäläisiä vastaan.
Venäjän ystävät lähialueella – joihin lukeutuvat ainakin Unkari ja Slovakia – edistävät puolestaan aktiivisesti Kremlin valtapyrkimyksiä. Molemmat maat kuuluvat sekä EU:hun että Natoon, mutta käytännön toimissa suhteet Venäjään ratkaisevat. Itäisellä terroristivaltiolla on ymmärtäjiä muissakin Euroopan maissa, joista mainittakoon Serbia, Italia ja Saksa. Kaksi viimeistä ovat myös Naton kantavia voimia, joten mistään yhtenäistä Eurooppa-koalitiota ei löydy sen enempää sotilaallisella kuin taloudellisellakaan puolella.
*****
Tapahtumat Ukrainassa ovat myös muuttaneet käsityksiä sodankäynnistä. Länsimaissa kylmän sodan jälkeen rakentuneet ajatukset pienistä, teknologiaan nojaavista asevoimista, ovat saaneet väistyä asevoimien massamaisen käytön tieltä. Panssarit, tykistö ja jalkaväki näyttelevät edelleen keskeistä roolia taistelukentällä. Uutena elementtinä vaikuttaa droonien massamainen käyttö, mikä tekee suojautumisesta erittäin haasteellista. Drooneja myös kehitetään entistä älykkäämmiksi, jolloin niiden torjunta vaikeutuu.
Erityisesti linnoittamisen merkitys onkin jälleen oivallettu uudelleen monissa asevoimissa, jotka vannoivat vielä muutama vuosi sitten liikesodankäynnin nimeen. Ongelma on vain siinä, ettei linnoitustöitä voida jättää kriisitilanteessa tehtäväksi, sillä tuolloin aika on kortilla. Tarvitaan siis laajoja ennakkovalmisteluja ja tässä pieni Viro näyttää Suomelle oivaa esimerkkiä.
On suorastaan noloa seurata ennakkolinnoittamiseen liittyvän keskustelun tasoa maassamme – analyyttistä pohdintaa ei nimittäin juurikaan ole. Ilmeisesti Salpa-linjan rakentamisesta ja siihen johtaneista Talvisodan kokemuksista on aivan liian kauan, jotta asiaan saataisiin edes pientä liikettä.
*****
Suursodan pitkä varjo on langennut eurooppalaisen lintukodon ylle, vaikka monissa maissa pyritäänkin yhä jatkamaan samalla uralla kuin ennenkin. Suomalainen yhteiskunta ei juurikaan tee asiassa poikkeusta.
Yhteiskunnan puolustaminen asein on kuitenkin hyvin kuluttavaa, kuten Ukrainassa on konkreettisesti nähty. Asevoimien henkilötappiot erittäin suuria, minkä lisäksi taistelut kuormittavat sotilaita niin henkisesti kuin fyysisestikin.
Sodan pitkittyessä tarvitaankin riviin kaikki inhimilliset resurssit sukupuoleen katsomatta. Meitä monin verroin väestörikkaampi Ukraina kipuilee parhaillaan tämän haasteen parissa, joten löytyisikö tilanteesta opittavaa?
Laajempi sota uhkaa – priorisointeja tarvitaan
13
0
24.01.2024
Pelko sotatoimien eskaloitumisesta laajemmalle alueelle on ohjannut länsimaita pian kahden vuoden ajan suhteessa Ukrainalle annettavaan sotilasapuun. Siihen onkin sisällytetty lähinnä vain sotatarvikkeita, joiden puolustuksellinen luonne on ilmeinen. Eskalaatiopeloilla tehdään myös monissa länsimaissa sisäpolitiikkaa, sillä kukapa poliitikko nyt haluaisi olla edistämässä sodan ulottumista kotimaahansa.
Viime aikoina puheet sodan eskalaatiosta ovat olleet korostetusti esillä. Kyse ei ole pelkästään Ukrainasta, vaan julkista keskustelua hallitsevat myös Gazan tapahtumat ja niiden laajemmat heijastusvaikutukset Lähi-Idän alueella. Erityisesti kauppa-alusliikenteen aseellinen häirintä heijastuu maailmantalouteen monin tavoin. Näyttääkin siltä, että esimerkiksi Iranin ajautuminen laajemman sotilaallisen konfliktin osapuoleksi on täysin mahdollista.
*****
Puheet sodan eskalaatiosta eivät ole perusteettomia. Pienessä mittakaavassa heijastumia on näkynyt jo myös Suomenlahden itäpäässä. Ukrainan lennokki-isku venäläiseen maakaasuterminaaliin, lähellä Viron rajaa, lienee tapahtunut tosiasia. Viro puolestaan varustautuu Venäjän hyökkäyssotaan hankkimalla kiireellä uutta aseistusta ja käynnistämällä mittavat linnoitustoimet itärajallaan. Eteläinen naapurimaamme priorisoi resurssejaan vahvasti maanpuolustukseen.
Venäjällä puolestaan rakennetaan parhaillaan kiihtyvään tahtiin viholliskuvaa Suomesta. Putinin ukaasi........
© Uusi Suomi
visit website
login
who are we?
contact us
qosheapp
Toi Staff
Gideon Levy
Belen Fernandez
Mort Laitner
Rami G Khouri
Ali Fathollah-Nejad
Nikkei Editorial
