On tullut aika selvittää, kummat ovat oikeassa: meri- vai järvi-ihmiset.

Suomessa on 17 Sääksjärveä. Yksi niistä sijaitsee eteläisessä Jyväskylässä osittain Muuramen puolella. Se on Sääksjärvien pienimmästä päästä, kooltaan noin 60 hehtaaria. Suurin Sääksjärvi Kokemäellä on 55 kertaa isompi.

Jyväskylän Sääksjärvessä veden lämpötila on kesäkuisena aamuna 20 astetta. Vesi tuntuu jalkoja vasten viileältä. Vyötärönsyvyydestä näkyy hiekkapohja, jossa lojuu vielä edellissyksyisiä kaisloja ja lehtiä. Pian ne myllääntyvät kadoksiin lasten rantavesileikeissä. Kirkkaassa vedessä uiskentelee runsaasti pikkukaloja.

Järveä pääsee soutamaan vastarannalle, jossa on muutama talo. Pääasiassa näkyy pöpelikköä. Siellä voi suppailla, muttei ajaa moottoriveneellä. Sääksjärvessä ei ole mitään erikoista. Tämän kaltaisia järviä on Suomessa tuhansia, ellei kymmeniätuhansia.

Sen sijaan on vain yksi Itämeri. Sitä pitkin pääsee Tukholmaan, Tallinnaan, Travemündeen ja Gdańskiin, noin niin kuin aluksi. Sitten Tanskan läpi pujotellen Pohjanmerelle ja siitä koko maapallon ympäri.

Munkkiniemen uimarannalla Helsingissä meren aava luonne ei aivan hahmotu. Vastarannalla nousevat Keilaniemen tornit ja espoolaiset asuinalueet. Vesi on sameaa ja vihertävää, eikä pohja näy kuin aivan rantavedessä.

Suu tekee mieli pitää uidessa kiinni, vaikka Helsingin kaupungin mukaan uimaveden laatu on hyvä.

Itämeri uhkuu historiaa ja politiikkaa. Siellä on taisteltu, syöty risteilyllä ensi kertaa katkarapuleipää ja pelätty myrskyävää merta. Se on tälläkin hetkellä yksi maailmanpolitiikan kuumia paikkoja.

Meri on vaativa ympäristö, se ei ole nynnyille. Sää on merellä usein armottomampi, puut käkkäräisempiä ja kalliot karumpia. Se haukkaa pienen ihmisen välipalaksi, jos niikseen tulee. Saariston harvat asukkaat ovat kunnioitettuja kovanahkoja.

Järven rannalla pärjää kuka tahansa pehmeäkätinen. Vesi maistuu suussa nimensä mukaisesti makealta ja sitä voi juoda, ainakin hätätapauksessa.

Toistaiseksi mikään taho ei tunnu tutkineen, onko Suomessa enemmän järvi- vai meri-ihmisiä.

Iltapäivälehdet ovat kyllä aika ajoin kyselleet lukijoiltaan, kumpi on mökille parempi paikka, meren vain järven ranta. Ilta-Sanomien jutun keskustelukentässä vuodelta 2014 molempia hehkutetaan:

Suomalaisen järven rannalla sauna koivujen varjossa ja sininen taivas jossa muutama pilven hattara.

Mökki merellä on jotain täysin muuta. Saaristo ja merimaisemat ovat jotain täydellistä. Järvimökin omistajilla ei vaan ole varaa merimökkiin.

Puolet Suomen kymmenestä yleisimmästä sukunimestä viittaa veteen.

Puolet Suomen kymmenestä yleisimmästä sukunimestä viittaa veteen.

Lapsena kirjailija Roope Lipasti oli järvi-ihminen, jos sellaista olisi häneltä silloin kysytty.

Lipasti eli lapsuutensa Turussa, merenrantakaupungissa, muttei omien sanojensa mukaan hahmottanut siellä meren olemassaoloa.

”Turussahan on joki. Meillä oli mökki Ruovedellä, joten lapsen ajatus oli, ettei mitään muuta vettä olekaan kuin järvi.”

Lipastin perheen mökkijärvi oli pieni ja tumma, kuusien ympäröimä, ja siellä oli ”88 miljoonaa hyttystä”.

Sellaista järveä Suomen ympäristökeskuksen Syken ryhmäpäällikkö Marko Järvinen saattaisi kuvailla ”teenväriseksi metsäjärveksi”. Niitä on Suomessa valtavasti. Suomessa on paljon turvemaita, joista humusaineet eli hajonneet kasviperäiset yhdisteet päätyvät lähivesiin ja värjäävät ne ruskeiksi.

Itämeressä vastaavaa tummumista ei ole ollut, paitsi Perämerellä. Niin omituiselta kuin se saattaa kuulostaa, tässä mielessä Itämeri on kirkasvetinen.

Meren olemus kirkastui Lipastille nuorena aikuisena. Puolison vanhemmat olivat hankkineet merenrantamökin Kustavista. Sinne matkattiin ensimmäisen kerran, kun kesä oli jo kääntynyt syksyn puolelle.

”Oli jylhä tunnelma, vähän aaltojakin ja ne kalliot. Ne nousivat varmaan parin metrin korkeuteen. Haaveilin, kuinka hyppään niiltä seuraavana kesänä veteen.”

Siinä meinasi käydä hassusti, sillä metsäjärven rannalla kesiään viettäneenä hän ei hahmottanut, että kallio voi olla liukas. Meri teki kuitenkin niin suuren vaikutuksen, että Lipasti kääntyi meri-ihmiseksi.

”Vaikka mökeillähän tehdään periaatteessa kaikkia samoja asioi­ta riippumatta siitä, ollaanko meren vai järven rannalla, se kokemus on kuitenkin yllättävän erilainen.”

Voisi........

© Suomen Kuvalehti