Ennallistamisasetuksen kääntäminen maaseudun ihmisten eduksi ja myös kansantaloudellisesti kannattavaksi bisnekseksi on varsin yksinkertaista sekä soilla että metsäympäristöissä. Näiden kahden suuren vanavedessä tulevat hoidettua myös vesistöt.

Kaiken taloudellisen toiminnan pohjaksi tarvitaan alkupanostus, joka luo toimijat, tässä tapauksessa metsä- ja kaivinkoneyrittäjät oheisketjuineen. Esimerkiksi tuulivoimaa valtio tuki alussa syöttötariffilla ja se synnytti kannattavan bisneksen.

Ennallistamisasetuksen tapauksessa alkupanostukseksi riittää poliittinen päätös kaikkien valtion omistuksessa olevien ojitettujen soiden ennallistamisesta. Jos se kuulostaa liian isolta, voidaan päättää aluksi ennallistaa ”vain” kaikki Kainuun ja Lapin, sekä puolet Pohjois-Pohjanmaan, Pohjois-Karjalan ja Keski-Pohjanmaan valtionmaasoista.

Näissä maakunnissa lähes kaikki ojitetut suot ovat joko metsätaloudellisesti kannattamattomia tai niin kutsuttuja passiivikohteita, joissa kannattaa kerran hakata, mutta investoiminen puunkasvatuksen jatkamiseen ei kannata. Mitään metsätaloudellista tappiota näiden soiden ennallistamisesta ei synny, mutta sen sijaan syntyy valtava dynaaminen talousvaikutus.

Valtionmaiden soiden ennallistamispäätöksellä syntyy valtava työpotentiaali. Niiden ansiosta yrittäjät uskaltavat investoida hakkuu- ja........

© Maaseudun Tulevaisuus