Ihminen on uskovainen olento. Jonkinlainen uskominen, siis elämänkatsomuksen mukaan asioiden merkityksen ja toiveiden suuntaaminen, kuuluu ihmisen perusolemukseen. Uskominen liittyy siihen, miten ihminen jäsentää maailmaa mielessään ja mitä asioita pitää tärkeinä ja tavoittelemisen arvoisina.

Minun kokemukseni mukaan ihmisen psyyke tarvitsee jonkinlaista uskomusrakennelmaa kannattelemaan toivoa paremmasta. Jos ihmisellä ei ole toivoa ja uskoa, mielen voi vallata syvä masennus. Henkisessä ja hengellisessä mielessä masentuminen on toivon ja merkityksen tunteen hiipumista.

Oma masennuskokemukseni vuosien takaa oli juuri sitä. Tuntui että olin pimeän kuilun pohjalla, josta ei nähnyt eteenpäin. Ei ollut mahdollista........

© Maaseudun Tulevaisuus