Kulkuvälineeni leimaa minut. Sillä ei tunnu olevan väliä, miten itse käyttäydyn, kirjoittaa Aamulehden toimituspäällikkö Jutta Högmander.

Aamulehti

Hei, olen Jutta ja olen sähköpotkulautailija.

Käytän vuokrattavia sähköskuutteja säännöllisen epäsäännöllisesti, koska niillä pääsee taajama-alueella kätevästi ja usein myös nopeimmin paikasta toiseen. Sähköpotkulaudalla kulkeminen on esimerkiksi omalla polkupyörällä ajamista joustavampaa, koska voin jättää laudan paikkaan a ja ottaa toisen paikasta b. Lisäksi sähköpotkulaudalla ajaminen on oikeasti mukavaa puuhaa.

Olen huomannut, että kulkuvälineeni leimaa minut. Sillä ei tunnu olevan väliä, miten itse käyttäydyn.

En aja jalkakäytävällä, vaan pyörätiellä tai sen puutteessa ajoradan reunassa. Suhteutan ajonopeuteni ympäristöön. Soitan kelloa tai pyydän ihan ystävällisesti ääneen puhumalla, jos toivon jonkun antavan minulle tietä. Parkkeeraan potkulaudan sille tarkoitetulle parkkialueelle tai jos sellaista ei ole, pysäköin laudan siististi niin, ettei se ole kenenkään tiellä.

Tiedän, että sähköpotkulautailijoissa on myös heitä, jotka törttöilevät ja aiheuttavat vaaratilanteita. Heidän takiaan Tampereella on muun muassa laskettu sähköpotkulautojen maksiminopeuksia ja rajoitettu paikkoja, joihin potkulautoja voi parkkeerata. Torstaista sunnuntaihin kuljettajan on läpäistävä yöaikaan ajokunnon varmistava reaktiotesti.

Sähköskuuteista huolissaan tai harmissaan olevia kaupunkilaisia lohduttanee se, että Tampereen kaupunki on ryhtynyt aktiivisiin toimiin haittoja hillitäkseen. Rajoitukset ovat onnistuneita, jos ne vähentävät onnettomuuksien määrää ja lisäävät kanssakulkijoiden turvallisuuden tunnetta. Molemmat ovat ehdottoman hyviä asioita.

En puolusta sähköpotkulaudalla törttöilijöitä millään muotoa, mutta toivon vastuullista toimintaa myös muilta liikenteessä liikkuvilta. Törttöilyä harrastavat muutkin.

Meille kaikille riittää varmasti tilaa Tampereen kaduilla, kun käyttäydymme asiallisesti ja huomioimme toisemme.

Tässä muutama kaino pyyntö sinulle, jalankulkija.

Pidä silmät ja korvat avoinna kaupungilla kulkiessa. Huomioi katumerkinnät ja kävele jalankulkijoille tarkoitetulla osuudella. Pyöräkaistat ja -tiet kannattanee jättää suosiolla nopeammille kulkuneuvoille, ethän hortoile keskellä autotietäkään. Hidastan kyllä vauhtia ja väistän, mutta teet molempien elämän helpommaksi, jos pysyt jalankulkijoille tarkoitetulla osuudella.

Jos kyseessä on yhdistetty kevyen liikenteen väylä, lienee fiksua kävellä väylän laidassa. Kaverin kanssa voi varmasti kävellä vierekkäin, mutta koko väylän tukkivia ihmismuureja tuskin kannattaa muodostaa. Näin kulkeminen on kaikille mahdollisimman sujuvaa ja mukavaa. Sopu sijaa antaa.

Hymyillään, kun tavataan!

Kirjoittaja on Aamulehden toimituspäällikkö.