RINTAMAT

Euroopassa saakka jännitetään jälleen Amerikan vaaleja. Vaalitulosta todennäköisesti selvitellään vielä erilaisten tarkistuslaskentojen jälkeenkin. Toivottavasti ratkaisu ei veny yli loppiaisen, kuten viimeksi.

Vaaliasetelmien suhteen on syytä ensinnäkin ymmärtää se seikka, että varsinkin yhdysvaltalainen oikeisto on erkaantunut eurooppalaisesta yhteiskunta-ajattelusta ja sivistyskäsityksestä aikoja sitten. Eurooppalaisesta liberalismista etääntyminen näkyy erityisesti nk. ”sydänmaiden” amerikkalaisten keskuudessa, joita esimerkiksi tutkija Markku Ruotsila kuvaa Trumpin äänestäjäkunnan lujaksi perustaksi.

Nämä amerikkalaiset ovat yleensä läntisten osavaltioiden maanviljelijöitä ja pikkukaupunkilaisia tai idän esikaupunkialueiden alempaa keskiluokkaa ‒ väkeä, joille perinteiset perhearvot, kristinusko, aborttikielto, rajoittamaton markkinatalous ja kaikkien toisella tapaa ajattelevien paheksuminen ovat keskeisimpiä elämän arvoja.

Onnistuisiko naispresidentin lieventää nyttemmin jo perinteistä Yhdysvaltain poliittisen kahtiajaon ja vihanpidon kulttuuria? Harris on aiemmin osoittautunut itse kohtuullisen paatuneeksi vasemmistolaisen panettelukulttuurin edustajaksi. Kampanjassaan hän on profiloitunut oikeastaan vain aborttioikeuden puolestapuhujana ja Trumpin vastustajana. Hänet luetaan kuitenkin maltillisiin demokraatteihin. Ja amerikkalaisesta vasemmistosta löytyy myös yhtä ärhäkkää väkeä kuin trumpilaisesta oikeistostakin.

Seattlen keskustan vuoden 2020 mellakoissa vallanneet militanteimmat woke-väen edustajat vaativat paitsi valtakunnallista poliisitoimen lakkautusta myös loppua koko ”patriarkalistis-kapitalistiselle” heteronormatiivisuusvallalle (Ruotsila, 365). Radikaalifeministit moittivat jopa maan tunnetuinta vasemmistopoliitikko Bernie Sandersia pelkäksi ”mieskeskeisen maailmankuvan” edustajaksi ja siten pätemättömäksi puhumaan aitovasemmistolaisista yhteiskuntauudistuksista. Vaaleissa on kyse isoista asioista, sillä republikaanit ja demokraatit ajavat aivan erilaisia yhteiskuntanäkemyksiä.

VAALITÄRPIT

Huomionarvoinen seikka Trumpin ja republikaanipuolueen suosiota silmällä pitäen on, että vaikka Yhdysvalloissa on tällä vuosituhannella järjestetty jo kuudet presidentinvaalit, vain yksi republikaaniehdokas (Bush nuorempi vuonna 2004) on voittanut absoluuttisen äänienemmistön. Suurimmalla osalla amerikkalaisista lienee yhä liberaalimpi maailmankuva kuin trumpilaisilla konservatiiveilla.

Etnisiä jännitteitä ajatellen kiinnostavaa on, että demokraatit ovat olleet jo vuosikymmeniä ns. vähemmistöjen puolue ja ovat sitä myös valkoisten äänestäjien keskuudessa. Hillary Clinton keräsi vuoden 2016 vaaleissa maan valkoisen enemmistön äänistä vain 39 prosenttia ja John Kerry 41 prosenttia vuonna 2004. Demokraatteja saattaa hermostuttaa sekin, että Trumpin äänimäärä nousi mustien miesten parissa huomattavasti jo vuoden 2020 vaaleissa verrattuna vuoden 2016 voitokkaisiin vaaleihin. Nyt hänelle on luvassa paljon ääniä myös konservatiivisen, katolisen latinoväestön piiristä.

Erityisen huomionarvoinen ihmetyksen aihe on Trumpiin tarttunut maine talousosaajana. Demokraattipresidentteihin verrattuna tällaisesta erityisosaamisesta ei ole saatu näyttöä, ainakaan miehen edelliseltä presidenttikaudelta.

Maailmanpankin tilastoista selviää, että USA:n BKT-kasvuluvut olivat jo Obaman kaudella vähintään samalla tasolla kuin laajalti kehutun Trumpin ja Obamalle oli kuitenkin republikaaneilta jäänyt tehtäväksi nostaa maa vuoden 2008 maailmanlaajuisesta finanssikriisistä. Koronakriisin jälkeisen Bidenin ensimmäisen presidenttivuoden aikana nousu oli peräti 5,8 prosenttia ja yhä vuonna 2023 noin 2,5 prosenttia ‒ nopeampaa kuin Trumpin kaudella keskimäärin.

Samoin työttömyysluvuissa ”vasemmistolainen” Obama oli onnistunut painamaan amerikkalaisittain katastrofaalisen, yli 9 prosentin työttömyysasteen republikaanihallinnon jäljiltä normaalille 4,9 prosentin tasolle. Vaikka työttömyysluvut räjähtivät uudelleen kasvuun koronapandemian vuoksi, ne ovat olleet Bidenin kaudella jo kaksi vuotta alhaisemmat kuin kertaakaan Trumpin aikana (ks. World Bank).

HYVINVOINTIA........

© Uusi Suomi