Suomen suhde ydinpelotteeseen on jäänyt yllättävän vähälle keskustelulle, kirjoittaa Matti Kalliokoski.

Puolustus kuuluu Suomessa laajan konsensuksen piiriin. Viime vuosina yksimielisyys on kantanut Nato-jäsenyyteen, puolustusmäärärahojen kasvuun ja tiiviimpään kansainväliseen yhteistyöhön.

Jäsenyyden myötä huippukokouksista, esikuntien sijainneista, uusista hävittäjistä ja yhteisiin harjoituksiin osallistuvista joukoista on tullut osa liittoutuneen maan arkipäiväistä julkisuutta.

Yksi aihe on silti jäänyt keskustelussa yllättävän vähälle: ydinpelote ja Suomen suhde siihen.

Jäsenyyden pohdinnassa keskustelu ydinaseista niputti yhteen sen, hyväksyykö Suomi Naton ydinpelotteen, osallistuuko Suomi Natossa pelotteen suunnitteluun ja harjoitteluun, voiko ydinaseita kuljettaa Suomen kautta ja sijoitetaanko niitä tänne pysyvästi.

Kysymys ydinaseista oli tuolloin helppo kuitata viittaamalla ydinenergialakiin, joka kielsi niiden maahantuonnin.

Kyseiset lainkohdat kumottiin heinäkuun alussa. Kiellon poistuminen ei silti tarkoita, että Suomi olisi ottamassa alueelleen........

© Suomen Kuvalehti