Garden Helsinki on avannut näkymän siihen, miten lobbaus yleisesti Suomessa toimii. Toiminta on niin tavallista, että osalliset eivät näe siinä moitittavaa.

Kesäisin politiikan tapahtumat vähenevät. Siksi yksittäinen uutinen voi jäädä päälle pitkäksi aikaa, kun muut asiat eivät kilpaile sen kanssa huomiosta.

Näin on käynyt Garden Helsinki -hallille. Vantaan Sanomat ja Helsingin Uutiset aloittivat kesäkuussa uutisoinnin hankkeen saamasta ehdollisesta valtiontuesta. Pian myös valtakunnanmediat kiinnostuivat siitä, miten juuri kyseinen hanke on saanut rahoitusta.

Uutta tietoa tukipäätöksen taustoista on tullut tipoittain, ja pääministeri Petteri Orpo (kok) on joutunut toistuvasti palaamaan julkisuuteen puolustamaan tukea.

”En ole pystynyt riittävän selkeästi kertomaan, mistä tässä on kysymys ja siksi on niin paljon epävarmuutta ihmisillä, mitä tässä on tapahtunut”, Orpo sanoi keskiviikkona Ylen A-studiossa.

Jatkuva uutisointi on avannut pala palalta, miten hallihankkeen tukipäätös syntyi. Ennen kaikkea se on kuitenkin avannut näkymän siihen, miten lobbaus Suomessa yleisesti toimii.

Politiikan taustavaikuttamisesta on kerrottu esimerkiksi tietokirjassa Viestintätoimistojen valta (Vastapaino, 2022).

Sen ovat kirjoittaneet yliopistotutkijat Matti Ylönen, Mona Mannevuo ja Niina Kari. Kirjaan on haastateltu politiikan ammattilaisia, joita viestintätoimistot ovat palkanneet.

”Yliopistoissa voi oppia, miten puolueet ja lainsäädäntöprosessit muodollisesti toimivat. Haastateltaviemme mielestä kirjoista ei kuitenkaan opi, mikä on oikea vaikuttamisen hetki tai ketkä puolueissa hoitavat mitäkin asioita”, tutkijat kirjoittavat.

Eräänä harhaluulona kirjoittavat mainitsevat, että parasta olisi vedota suoraan ministeriin. Sen sijaan tärkeämpää olisi ”lähteä........

© Suomen Kuvalehti