Asiantuntijalta: Nurmien hiilensidonnassa on vielä paljon tutkittavaa

Luken johtavat tutkijat Perttu Virkajärvi ja Narasinha Shurpali tarkentavat, että eri tutkimusten vaihtelevat tulokset nurmien hiilensidonnasta johtuvat luonnon vaihtelusta, menetelmien eroista ja ilmastonmuutoksen vaikutuksista. Heidän mukaansa hiilitase pellossa voi vaihdella suuresti olosuhteista riippuen ja vain laaja mittausaineisto paljastaa dynamiikan.

Tutkimusta tarvitaan lisää ja yhteistyö eri laitosten välillä on tärkeää, jotta hiilenkierron ja kasvihuonekaasupäästöjen ymmärrys parantuisi.

Nurmien hiilensidonnasta on kevään mittaan julkaistu uutta tutkimustietoa. Tämä on ilahduttavaa, mutta myös hämmentävää, koska tutkimusten tulokset vaikuttavat ristiriitaisilta.

Ylen Tiedeykkösessä (13.3.) esiteltiin Ilmatieteen laitoksen tutkimusta otsikolla ”Positiivinen ilmastouutinen: Pellot ovatkin parempia hiilinieluja kuin aiemmin on luultu”. Jutussa korostettiin, että tulokset tarjoavat hyviä uutisia maanviljelijöille ja kaikille ruoan kuluttajille.

Helsingin yliopiston tiedotteen (21.4.) otsikoinnin perusteella taas maidontuotannon hiilijalanjälki voisikin olla oletettua suurempi.

Mistä on kyse? Kertovatko tutkimukset lainkaan samasta todellisuudesta?

Nurmien hiilenkiertoa tutkitaan laajasti myös Luonnonvarakeskuksessa (Luke) ja edellä mainittujen uutisten myötä monet ovat kyselleet tuloksia myös meiltä.

Tässä pyrimme tarjoamaan vastauksia – Luken tulokset perustuvat hiilenkierron tutkimushistoriassa suhteellisen kattavaan mittausaineistoon ja sen valossa ristiriitaisilta........

© Maaseudun Tulevaisuus