Urheammassa tilassa jokainen kantaa kortensa kekoon ja ujoinkin uskaltaa osallistua.

Yhdessä olemme enemmän. Se tarkoittaa, että tärkeimmät yhteis­kuntaa eteenpäin vievät voimat – kuten luovuus, resilienssi eli kyky kestää vaikeuksia ja halu parantaa maailmaa – ovat enemmän yhteisön kuin yksilön ominaisuuksia.

Usein onnistuminen vaatii urheutta. On hankalaa olla yksin urhea. Pidemmän päälle se on raskasta, eikä se edes auta. Se on tuuli­myllyjä vastaan taistelemista ja pään seinään hakkaamista. Se on kuin yrittäisi pitää koko illan yksin hauskaa yökerhon tyhjällä tanssi­lattialla.

Jotta voimme tarttua isoihin haasteisiin – siis ratkoa sellaisia kysymyksiä, jotka ovat vaikeita ja epämukavia – tarvitsemme tilan yhteiselle urheudelle. Jokainen, joka on yksin yrittänyt olla totuuden torvi, tietää kyllä miten turhauttavaa on, jos kukaan muu ei suostu sanomaan ääneen mitä ajattelee.

Urheus vaatii sitä, että kantaa vastuuta. Olen jo nuorena........

© Helsingin Sanomat