Venäjällä valmistellaan nyt kuolemanrangaistuksen palauttamista. Sen pitäisi olla helppoa, sillä kuolemanrangaistus on yhä Venäjän perustuslaissa.

Venäjän turvallisuusneuvoston varapuheenjohtaja, entinen presidentti Dmitri Medvedev on esiintynyt yli kahden vuoden ajan Venäjän verenhimoisimpana sotapoliitikkona, eikä hän pettänyt yleisöään Moskovan viime perjantaisen terrori-iskun jälkeenkään.

”Täytyykö heidät tappaa?” Medvedev kysyi maanantaina retorisesti omalla Telegram-kanavallaan terrori-iskun tekijöihin viitaten. ”Täytyy. Mutta paljon tärkeämpää on tappaa kaikki osalliset. Kaikki, jotka maksoivat, jotka myötäilivät, jotka auttoivat. Kaikki heidät on tapettava.”

Auttajia sekä presidentti Vladimir Putinin että turvallisuuspalvelu FSB:n päällikön Aleksandr Bortnikovin mukaan ovat paitsi Ukraina myös Ukrainan länsiliittolaiset. Bortnikov mainitsi tiistaina erityisesti Yhdysvallat ja Britannian.

Ukrainan, Yhdysvaltojen ja Britannian yhteenlaskettu väkiluku on noin 443 miljoonaa, joten kaikkien tappaminen saattaa olla Venäjälle ylivoimaista. Helpointa on aloittaa omista kansalaisista.

Parlamentin alahuone eli duuma perustikin tiistaina uuden valiokunnan. Sen tehtävänä on selvittää lainsäädännölliset toimet, joilla kuolemanrangaistus voitaisiin palauttaa Venäjälle. Sen puheenjohtajaksi nimitettiin valtapuolue Yhtenäisen Venäjän kansanedustaja Irina Jarovaja, jota pidetään vuoden 2016 valvontalakien äitinä ja kuolemanrangaistuksen kannattajana.

Palauttamisen pitäisi olla helppoa, sillä kuolemanrangaistus on yhä Venäjän perustuslaissa. Presidentti Boris Jeltsin antoi toukokuussa 1996 asetuksen ”kuolemanrangaistuksen toimeenpanon asteittaisesta vähentämisestä liittyen Venäjän jäsenyyteen Euroopan neuvostossa”.

Venäjä oli liittynyt Ranskan Strasbourgissa istuvaan, hallitusten väliseen ihmisoikeusjärjestöön saman vuoden helmikuussa. Sarjamurhaaja Sergei Golovkinin teloitus Butyrkan vankilassa Moskovassa elokuussa 1996 jäi Venäjän toistaiseksi viimeiseksi kuolemanrangaistuksen toimeenpanoksi. Pykälä katsottiin jäädytetyksi.

Venäjä potkittiin ulos Euroopan neuvostosta, kun maa oli aloittanut täysimittaisen hyökkäyksen Ukrainaan kaksi vuotta sitten. Duuman puhemiehen Vjatšeslav Volodinin mukaan korkein oikeus voisikin todeta asetuksen perustelut vanhentuneiksi ja kumota kuolemanrangaistuksen jäädytyksen saman tien.

Mihin tässä valiokuntaa sitten tarvitaan? Ehkä nykyinen perustuslaki on turhan hellämielinen. Lain mukaan kuolemanrangaistus voidaan langettaa murhasta ja kansanmurhasta sekä tuomarin, poliisin tai virkamiehen murhan yrityksestä.

Neuvostoaikana syyt olivat sentään maanpetos ja vakoilu. Nyt perusteiksi halutaan luultavasti ainakin maanpetos ja terrorismi. Lisäksi laki määrää, ettei naisia eikä alle 18-vuotiaita tai yli 60-vuotiaita miehiä saa ampua.

Sopimattoman hellämielistä, uskoisin.

Kirjoittaja on HS:n toimittaja.