Luovuttivatko suomalaiset taistelunsa kellonsiirtelyn lopettamiseksi?

Jälleen on eletty viikko uudella aikavyöhykkeellä, vaikka maa ei vaihtunutkaan. Suomi siirtyi kesäaikaan 44. kerran peräkkäin, kun lasketaan kaikki keväiset kellonsiirtelyt vuodesta 1981, jolloin operaatio alkoi.

Tämän järjettömyyden pitää loppua, alettiin Suomessa ajatella 2010-luvulla yhä yleisemmin. EU:lle lähti suomalaisilta aloite kesäaikadirektiivin kumoamisesta ja sitä kannatettiin selkein luvuin Euroopan parlamentissa vuonna 2019.

Kaikki meni putkeen, mutta putki olikin tukossa. Käsittely EU:ssa tyssäsi siihen.

HS:n tuoreessa haastattelussa liikenne- ja viestintäministeriön johtaja Maria Rautavirta piti tukosta jo melko toivottomana. Hänen näkemyksensä mukaan asia tuskin nousee enää EU:ssa esiin.

Pohjoisen kannalta nykytila on huono. Valoa on Suomessa kesäaikana tarpeeksi, ja mitä pohjoisemmaksi mennään sitä rajumpi muutos keväällä on. Kesäajasta luopuminen tasoittaisi jaksoa, joka käy osalla terveyden päälle.

Vuosikymmenien ajan viisareiden siirtäminen oli kellonvalmistajille iso mainosvaltti. Rannekellojen uusimmat mallit tuotiin nähtäville etusivun mainoksissa ja bisnes kukoisti.

Raha oli taustalla silloinkin, kun ajatus kesäajasta eteni toteutukseen. Öljykriisin kurimuksessa oli vaadittu kansalaisilta energiansäästöä ja kesäaika nähtiin yhtenä lisäkeinona tehostaa säästämistä.

Säästökeino tuli laajasti käyttöön Euroopan maissa vuonna 1980, mutta Suomessa viranhaltijat eivät puoltaneet ajatusta. Valoa on Pohjolassa tarpeeksi muutenkin, he ajattelivat.

Muutosta kiirehti kuitenkin Finnair, jolle koitui ongelmia Euroopan kanssa eri tahtia käyvistä kelloista. Toive eteni nopeasti ja jo seuraavana keväänä 1981 kelloja siirrettiin Suomessa ensimmäisen kerran.

Toimenpiteestä kertynyt energiansäästö todettiin myöhemmin olemattomaksi, mutta yksittäisen valtion oli vaikea yksin irtaantua turhaksi käyneestä mallista.

Kunnolla kellonsiirtelyn haittoihin herättiin Suomessa 2010-luvulla. Tutkittua tietoa unen vaikutuksesta terveyteen oli kertynyt ja se osoitti, että kellonsiirto rasittaa ihmisen sisäistä kelloa, joka ei saa uudesta rytmistä heti kiinni. Tämä kuormittaa erityisesti sairaita ja vanhuksia.

Aikataulun muutos rasittaa verisuonia ja lisää sydänkohtausten määrää. Kalliiksi nekin tulevat.

Kesäkuun 9. päivänä äänestetään eurovaaleissa, joissa ehdokkaat profiloituvat jälleen maahanmuutolla ja ympäristöaiheilla. Kuka nostaisi teemakseen kesäajan hautaamisen? Se vaikuttaisi konkreettisesti jokaisen arkeen ja terveyteen.

Kirjoittaja on HS:n kotimaantoimittaja.