Kolumni|Suomalaisten EU-kannatus on säilynyt vankkana, mutta poliitikot haluavat lähinnä torjua EU:ta.

Enemmistö suomalaisista kannattaa EU-jäsenyyttä. Nyt 79 prosenttia suomalaisista pitää Suomen EU-jäsenyyttä hyvänä asiana. Myönteisyys on kasvanut sen jälkeen, kun Suomi äänesti jäsenyydestä vuonna 1994. Silloin 56,9 prosenttia kansasta sanoi kyllä EU:lle. EU:hun kriittisimmin suhtautuva eduskuntapuolue perussuomalaisetkin on lakannut tavoittelemasta Suomen eroa EU:sta.

Suomalaisten EU-myönteisyys näyttäytyy yleensä päällepäin samanlaisena kuin perinteinen suomalainen ilo. Se on mollivoittoista. Monet poliitikotkin perustavat eurovaalikampanjansa siihen, mitä EU:ssa pitäisi nyt vastustaa.

Pieni Suomi taistelemassa ulkoista vastustajaa vastaan on myytti, jonka vaalimisessa on hyvääkin. Suomi on pitänyt puolustusvoimistaan huolta myös silloin, kun Venäjän arvaamattomuudesta puhumista pidettiin haihatteluna. Nyt ajatus kokonaisturvallisuudesta on Suomen valttikortti EU-piireissä.

Suhteessa EU:hun Suomen kannattaisi silti korostaa mahdollisuuksia uhkien sijaan.

New Yorkissa, Columbian yliopistossa työskentelevä oikeustieteen professori Anu Bradford listasi vastikään Helsingin Sanomiin kirjoittamassaan esseessä tekijöitä, jotka parantaisivat EU:n kilpailuasemaa suhteessa amerikkalaisiin teknologiayhtiöihin: ”EU:n tulisi pyrkiä kohti digitaalista yhtenäismarkkinaa. Lisäksi EU:n pitäisi luoda aidot ja toimivat pääomamarkkinat, harmonisoida jäsenvaltioiden konkurssimenettely sekä arvioida uudelleen joustavien työmarkkinoiden ja maahanmuuton merkitys teknologiselle edistykselle ja talouskasvulle.”

Näin syvällinen yhdentyminen on nyt lähinnä utopiaa.

Viime aikoina EU:n yhteistä rahoitusvälinettä on ehdotettu vastaukseksi siihen, että suuret jäsenmaat jakavat valtiontukia yrityksille houkutellakseen investointeja. Muun muassa Elinkeinoelämän keskusliitto kannattaa tällaista välinettä, jolla Saksan ja Ranskan kotiinpäinvetoon voisi vastata.

Pääministeri Petteri Orpo (kok) on torjunut idean toteamalla, että Suomi ei kuitenkaan olisi ”saamapuolella”. Perustelu kuvastaa hyvin kokoomuksen suuren EU-linjan muutosta. Suomi ei ole koskaan yksittäisenä maana ”saamapuolella”, kun tarkastellaan EU:n jäsenmaksurahojen jakoa.

Suomalaiset äänestäjät näkevät EU:ssa paljon hyvää, toisin tuntuu olevan poliitikkojen laita.

Kirjoittaja on HS:n politiikan tiimin esihenkilö.

QOSHE - Kolumni| Suomalaisten EU-myönteisyys on vahvaa mutta mollivoittoista - Hanna Mahlamäki Hs
menu_open
Columnists Actual . Favourites . Archive
We use cookies to provide some features and experiences in QOSHE

More information  .  Close
Aa Aa Aa
- A +

Kolumni| Suomalaisten EU-myönteisyys on vahvaa mutta mollivoittoista

58 5
16.05.2024

Kolumni|Suomalaisten EU-kannatus on säilynyt vankkana, mutta poliitikot haluavat lähinnä torjua EU:ta.

Enemmistö suomalaisista kannattaa EU-jäsenyyttä. Nyt 79 prosenttia suomalaisista pitää Suomen EU-jäsenyyttä hyvänä asiana. Myönteisyys on kasvanut sen jälkeen, kun Suomi äänesti jäsenyydestä vuonna 1994. Silloin 56,9 prosenttia kansasta sanoi kyllä EU:lle. EU:hun kriittisimmin suhtautuva eduskuntapuolue perussuomalaisetkin on lakannut tavoittelemasta Suomen eroa EU:sta.

Suomalaisten EU-myönteisyys näyttäytyy yleensä päällepäin samanlaisena kuin perinteinen suomalainen ilo. Se on........

© Helsingin Sanomat


Get it on Google Play