Työelämän kuormitus rasittaa monia jo nyt liikaa, vaikka odotettavissa olevan työuran pitäisi olla aiempaa pidempi.

Elinkeinoelämän valtuuskunta Eva vaati viime viikolla eläkeiän nostoa kahdella vuodella ja eläkkeiden leikkaamista. Hallitus pohtii samoja teemoja, joskin lievemmin aksentein.

Samaan aikaan moni nuori, uransa alkupuolella oleva kuormittuu työstä liikaa. Ilmiö ei rajoitu vain Suomeen, vaan näkyy monissa maissa. Ei siis ihme, että nelipäiväinen työviikko nousee otsikoihin yhä uudestaan, viimeksi viime viikolla, kun Tanskan uudesta kokeilusta uutisoitiin.

Kööpenhaminassa neljän päivän työviikkoa kokeilee huhtikuun alusta alkaen 14 kaupungin työpaikkaa. Yrityksissä ja kunnissa neljän päivän työviikkokokeiluja on tehty Tanskassa ennenkin.

Viikkotuntimäärä pysyy mallissa samana, joten palkkatulot tai työpanos eivät romahda samaan tapaan kuin osa-aikatyössä. Kokeilut perustuvat viime vuonna Tanskassa säädettyyn lakiin.

Viime vuonna raportoitiin Britannian laajasta nelipäiväisen työviikon kokeilusta. Tulosten mukaan tuottavuus parani. Työntekijät olivat tietenkin tyytyväisiä siihen, että viikkoon tuli yksi vapaapäivä lisää.

Sen jälkeen kokeilut ovat saaneet vauhtia monissa maissa. Kyseessä onkin yleistyvä ilmiö Euroopassa. Belgia mahdollisti mallin jo kaksi vuotta sitten.

Trendiä on vauhdittanut uusiseelantilaisten Andrew Barnesin ja Charlotte Lockhartin vuonna 2019 perustama 4 Day Week Global -liike, joka pohjaa Barnesin johtaman yrityksen vuonna 2018 käyttöön ottamaan malliin.

Barnesin ja Lockhartin lobbaamassa mallissa työaika on 80 prosenttia aiemmasta, mutta tuottavuus ja palkka säilyvät samoina. Vaihtoehtojakin työajan mekaaniselle lyhennykselle on, kuten Tanskassa käyttöön otettavat pidemmät työpäivät, jolloin tuntimäärä ei vähene.

Suomessa käytiin viime vuonna Britannian tulosten julkistuksen jälkeen keskustelua nelipäiväisestä työviikosta. Vasemmisto ja ay-liike kannattivat, työnantajaliitto EK tyrmäsi.

Tuottavuuden ja hyvinvoinnin lisääminen voisi olla aidosti molemminpuolinen etu. Osa yrityksistä onkin monissa ratkaisuissaan edellä laajaa työelämäpolitiikan valtavirtaa.

Kireästä työmarkkinatilanteesta huolimatta keskustelua erilaisista joustoista todennäköisesti vielä tarvitaan. Samaan aikaan kun eläkeikään kohdistuu nostopaine, osaavista työntekijöistä on monilla aloilla pulaa.

Kirjoittaja on pääkirjoitustoimituksen vt. esihenkilö.

QOSHE - Kolumni| Nelipäiväinen työviikko tyrmättiin Suomessa, mutta muualla se yleistyy - Hanna Mahlamäki Hs
menu_open
Columnists Actual . Favourites . Archive
We use cookies to provide some features and experiences in QOSHE

More information  .  Close
Aa Aa Aa
- A +

Kolumni| Nelipäiväinen työviikko tyrmättiin Suomessa, mutta muualla se yleistyy

15 8
09.04.2024

Työelämän kuormitus rasittaa monia jo nyt liikaa, vaikka odotettavissa olevan työuran pitäisi olla aiempaa pidempi.

Elinkeinoelämän valtuuskunta Eva vaati viime viikolla eläkeiän nostoa kahdella vuodella ja eläkkeiden leikkaamista. Hallitus pohtii samoja teemoja, joskin lievemmin aksentein.

Samaan aikaan moni nuori, uransa alkupuolella oleva kuormittuu työstä liikaa. Ilmiö ei rajoitu vain Suomeen, vaan näkyy monissa maissa. Ei siis ihme, että nelipäiväinen työviikko nousee otsikoihin yhä uudestaan, viimeksi viime viikolla, kun Tanskan uudesta kokeilusta uutisoitiin.

Kööpenhaminassa neljän päivän........

© Helsingin Sanomat


Get it on Google Play