Puolassa teinien valmistautuminen sotaan oli monista luonnollista, mutta samalla ihmiset miettivät avoimesti maastamuuttoa, jos tilanne eskaloituu. Suomi voi pian muistuttaa ilmapiiriltään Puolaa yhä enemmän,

Muutin Berliinistä Helsinkiin puoli vuotta sitten oltuani HS:n kirjeenvaihtajana Saksassa runsaan kolmen ja puolen vuoden ajan.

Totuttelemista Suomessa ovat vaatineet hintatason ohella ihmisten käytöstavat ja lämmön puute niin tuttujen kuin tuntemattomienkin välillä.

Sen kyllä muistin, että Suomi on konsensushakuinen maa. Saksassa kaikki kyseenalaistetaan periaatesyistä ja kaikesta riidellään vähintäänkin varmuuden vuoksi. Suomessa ollaan keskustelemattakin samaa mieltä asioista.

Suomessa maanpuolustushenki on aina ollut voimakasta, ja se on parin kuluneen vuoden aikana tietenkin voimistunut.

Yllätyksenä tuli, että Nato-Suomen ilmapiiri on lastenkin todellisuutta. Eskari-ikäinen poikani alkoi pian raportoida havaintojaan Suomesta.

Sitten kun mä oon satavuotias, niin Suomi on pienempi kuin nyt, hän sanoi. Ei, ei, aloin puhua väkiluvusta. Suomeen todennäköisesti muuttaa ihmisiä muualta, sanoin.

Hänen näkökulmansa olikin pinta-alassa. Hänestä on todennäköistä, että Venäjä hyökkää Suomeen hänen elinaikanaan. Hän uskoo, että pienemmän kohtalo on karu, sanottiinpa mitä tahansa.

Suomi ei ole enää yksin, intoilin, mutta luentoni Naton viidennestä artiklasta jäi etäiseksi.

Hän arvelee joutuvansa itsekin sotimaan, ellei lähde pois Suomesta. En haluaisi sotia, hän kuiskasi korvaani metron liukuportaissa, kun armeija-asuinen mies tuli vastaan.

Venäjän hyökättyä Ukrainaan raportoin HS:n lukijoille Puolan vapaaehtoisista aluepuolustusjoukoista, joissa 16-vuotiaat opettelevat ampumaan. Joukot rekrytoivat halukkaita nuoria kouluista.

Puolassa teinien valmistautuminen sotaan oli monien mielestä luonnollista, mutta militarisoitunutkaan yhteiskunta ei ole särötön.

Satunnaisesti kadulla kohtaamani puolalaiset pohtivat maastamuuttoa. He eivät luota Natoon. Puola jätettiin yksin toisessa maailmansodassakin.

Nyt Suomessa ehdotetaan kaikille 17-vuotiaille koulun maanpuolustuspäivää. Koko ikäluokalle tulisi yhtenäiset terveystarkastukset sukupuolesta riippumatta.

Naton reunavaltiona Suomi voi pian muistuttaa ilmapiiriltään Puolaa yhä enemmän, ehkäpä sen enempiä asiasta keskustelematta. Erojahan maissa silti on. Suomen yleinen asevelvollisuus ja vahva varustautuminen on monille maille kateuden aihe.

Suomen vanha hyve, viileä rationaalisuus, on säilyttämisen arvoinen. Sitäkin olisi syytä pohtia, että Suomen on oltava kaikille nuorille puolustamisen arvoinen maa.

Niin täällä kuin Puolassakin pitää voida kuvitella oma tulevaisuutensa, ehkä satavuotiaaksi asti, ilman sotaa. Ja siitä pitää voida puhua kuiskaamatta.

Kirjoittaja on HS:n toimittaja.